Kuntavaalit Vihreät: Armollista vihreyttä

Kotimaa esittelee kuntavaalikevään sarjassaan suurimpien puolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa.

Haminalaisen erityisopettajan Katja Andejevin ura kirkko- ja kuntapolitiikassa alkoi, kun hän palasi Haminaan 2005 opiskelujensa jälkeen. Tuolloin hän tutustui uudelleen paikallisiin vihreisiin, jotka olivat pyytäneet häntä ensimmäisen kerran kuntavaaliehdokkaaksi jo lukioaikoina.

– Olen ollut koko ikäni mukana seurakunnan toiminnassa. Tämän vuoksi minusta oli luontevaa lähteä mukaan myös seurakuntavaaliehdokkaaksi seuraaviin vaaleihin, Anderjev kertoi.

Ensimmäisissä vaaleissa kymmenisen vuotta sitten Andrejev sai yhdeksän ääntä, mutta seuraavalla kerralla menestys oli huomattavasti parempaa, eikä nuori vihreiden edustaja ole enää kummajainen päätöksenteossa.

– Aluksi kirkkovaltuustossamme ei ollut mukana juuri ketään muita nuoria naisia, Anderjev muistelee.

”Kirkko on merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa”

Vihreisiin mukaan lähteminen oli Andrejeville arvovalinta. Kestävä kehitys ja lähimmäisistä huolehtiminen ovat hänestä parhaiten esillä juuri vihreissä.

– Vihreiden arvot ovat lähellä sydäntäni ja haluan olla mukana edistämässä asiaa. Monen puolueryhmän kanssa on varmasti joitain asioita, mistä olen samaa mieltä, mutta vihreät ovat lähimpänä omaa maailmankuvaani.

Kirkko ja seurakunta ovat Andrejevin mielestä iso osa suomalaista yhteiskuntaa.

– Haluan sen vuoksi olla mukana päättämässä mieluummin kirkon sisäpuolella kuin valittaa ulkopuolelta kirkon tai yhteiskunnan tilaa.

Andrejevin mielestä uskonto ja politiikka on tarkoitettu omille tonteilleen. Tosin hän on puolueen uskontoasioita edistävän jäsenyhdistyksen Armon Vihreiden jäsen. Armon Vihreissä usko ja poliittinen elämä yhdistetään Anderjevin mukaan keskustelevaksi yhdistykseksi.

– Kirkollisessa päätöksenteossa ei kuitenkaan ole hyvä tehdä puoluepolitiikkaa, eikä puoluepolitiikassa pidä puhua liiemmälti uskonnosta, Andrejev linjaa.

Ongelmia kirkollisen ja kunnallisen päätöksentekijän roolin yhdistämisestä Andrejeville ei ole koitunut.

– Ehkä joskus esimerkiksi kaavoitusta koskevassa tilanteessa pitää jäävätä itsensä, muttei sellaista tilannetta ole vielä tullut eteen.

”En kaipaa muutosta kirkon ja valtion suhteeseen”

Kirkon ja valtion suhde on Anderjevin mukaan nykyisellään melko toimiva. Hän ei toivo kirkon ja valtion välisen rajalinjan tiukentamista kuten osa puolueensa edustajista.

– Kohtaamispinta pitää kylläkin tehdä selväksi. Tällä tarkoitan sitä, että on hyvä määritellä tarkasti molempien vastuualueet ja toisaalta yhteistyöalueet. Samalla kirkon ja valtion perinteinen yhteistyösuhde on syytä säilyttää. Sitä tarvitaan monien yhteiskunnan asioiden hoitamisessa.

Toisaalta seurakuntien ja Vihreiden yhteistä tonttia voisi Andrejevin mielestä myös laajentaa monissa asioissa, sillä niillä on paljon yhteisiä arvoja.

– Luonnosta ja heikommassa asemassa olevissa huolehtiminen yhdistävät molempia.

Anderjev on tyytyväinen siihen, että seurakuntien päätöksenteossa on huomioitu aikaisempaa paremmin esimerkiksi energia-asiat.

– On huomattu, että ympäristön arvostaminen seurakuntien toiminnassa säästää myös selvää rahaa.

Anderjevilla ei ole selkeää kantaa siihen, pitäisikö eduskunnan jatkossakin hyväksyä kirkkolaki. Hän toivoo asiasta maltillista keskustelua eri yhteisöissä.

– Omasta puolestani olen tyytyväinen kirkon ja valtion suhteiden nykytilaan, enkä kaipaa muutoksia.

Kuka?

Katja Anderjev

Ikä: 36 vuotta

Kotipaikka: Hamina

Ammatti: Ammatillinen erityisopettaja

Perhe: Aviomies Jani, lapset Lotta, 9, ja Jani,8, sekä lemmikkikani Gloria

Harrastukset: Laulu, ulkoilu ja zumba

Hitaasti lämpiävä kirkkosuhde

Armon Vihreät ry. on Vihreiden sisällä toimiva jäsenyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää positiivisen uskonnonvapauden ja ihmisoikeuksien toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Se tukee myös Vihreän puolueen, kirkon ja uskontojen välistä yhteistyötä.

Yhdistyksen puheenjohtaja Suvi-Maria Junni toteaa, että kirkon ja Vihreiden suhde on ollut melko etäinen, mutta viime vuosina asiassa on tapahtunut muutosta.

– Vihreät on arvoliberaali puolue, joka korostaa uskonnonvapautta yhteiskunnassa. Puolueen jäsenten ja vaikuttajien joukossa on paljon uskonnottomia henkilöitä. Heidän suhteensa kirkkoon ja ylipäätään uskontoihin on etäinen.

Puolueen yleinen kanta kirkkoon ja uskontoihin on kuitenkin neutraali. Junni toteaa, että puolueen jäsenten joukossa on myös paljon luterilaisen kirkon jäseniä, joista osa toimii aktiivisesti seurakuntien luottamustehtävissä.

Kirkon työntekijöiden joukossa Vihreät on Junnin arvion mukaan melko suosittu puolue.

– Esimerkiksi helsinkiläisten pappien keskuudessa Vihreät on jopa suosituin puolue. Yhteistyön mahdollisuuksia olisi varmasti paljonkin, sillä Vihreillä ja kirkolla on paljon yhteistä arvopohjaa.

Käytännössä Vihreiden ja kirkon yhteistyö on keskittynyt seurakuntavaaleihin.

– Viime seurakuntavaalien aikaan Vihreiden jäseniä kannustettiin asettumaan ehdolle vaaleissa ja ehdokkaita koulutettiin. Muutamassa seurakunnassa saatiin perustettua vaaleihin jopa vihreitä listoja.

Myös Armon Vihreät on viisivuotisen historiansa aikana järjestänyt monia keskustelutilaisuuksia, jotka ovat tuoneet yhteen kirkon ja puolueen toimijoita.

– Vihreiden keskuudessa arvostetaan valtavasti piispa Irja Askolaa ja arkkipiispa Kari Mäkistä. Kirkon arvostus puolueen toimijoiden keskuudessa on kasvanut heidän puheidensa ja toimintansa ansiosta. Monet ovat jopa liittyneet kirkkoon.

Suvi-Maria Junni toteaa, että useimmat vihreät kokevat hyvin vieraaksi uskonnollisen fundamentalismin ja lahkoutumisen.

– Toivoisin useampien vihreiden ymmärtävän, että myös luterilainen kirkko vastustaa juuri niitä asioita. Luterilainen kirkko tekee paljon juuri sellaista hyvää, mitä Vihreätkin kannattavat.

Vihreät

Vihreät kuuluu Suomen nuorimpiin puolueisiin. Se perustettiin virallisesti vuonna 1987, mutta sen juuret ovat 1980-luvun alun vihreässä liikehdinnässä, johon kuului ympäristöaktivistien lisäksi monia vähemmistöjen asemaa ajavia ryhmiä. Puolue asemoi itsensä perinteisessä poliittisessa kentässä keskusta-vasemmistolaiseksi, mutta korostuneemmin se katsoo edustavansa perinteisen puoluepolitiikan ulkopuolelle asettuvaa vaihtoehtoa. Vihreiden arvoissa korostuvat ympäristön kestävä hyvinvointi, vähemmistöjen oikeudet ja yhteiskunnallinen tasa-arvo. Vihreät on historiansa aikana kasvattanut tasaisesti kannatustaan erityisesti nuorten ja koulutettujen ihmisten joukossa. 2000-luvulla sen kannatusmäärät ovat olleet noin kahdeksassa prosentissa. Nykyisellään Vihreät on oppositiopuolue, joka on kritisoinut näkyvästi hallituspolitiikkaa. Tällä hetkellä Vihreiden kannatus on 8,8 prosenttia (YLE, Taloustutkimus).

Lue myös:

Kuntavaalit SDP: Enemmän 
yhteistä kuin eroja

Kuntavaalit Kokoomus: Maailmanparantaja Lapualta

Kuntavaalit Keskusta: Kyläpäälliköstä kirkkovaikuttajaksi

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliTarinatutkija kaipaa kymmentä käskyä, sillä kertomukset voivat olla vaarallisia
Seuraava artikkeliKirkko päivystää MM-kisoissa aamusta iltaan

Ei näytettäviä viestejä