Kotimaa esittelee kuntavaalikevään sarjassaan suurimpien puolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa.
Turun Mikaelinseurakunnan kanttori Silvia Koski (ps.) on ollut kuntapolitiikassa mukana pian lähes yhdeksän vuotta. Kiinnostus politiikkaan alkoi lukioiässä. Opiskeluaikoina Helsingissä Koski oli jonkin verran mukana kokoomuksen toiminnassa. Valmistumisen jälkeen nuori musiikin maisteri sai töitä Ruotsista Trollhättanista. Politiikka jäi hetkeksi pois arjesta.
Kun Koski palasi takaisin Suomeen, häntä houkuteltiin kokoomuksen kuntavaaliehdokkaaksi. Hän toimi ensimmäisen kautensa vapaan sivistystyön lautakunnan puheenjohtajana kotikaupungissaan Sauvossa kokoomuksen riveissä. Koski kuitenkin päätyi edellisten kuntavaalien alla vaihtamaan puoluetta. Arvosyistä.
– Koti, uskonto ja isänmaa ovat olleet minun peruspilarini. Kokoomukseen hakeuduin aikanaan tältä arvopohjalta. Valitettavasti puolue ei ole enää aikoihin ajanut näitä arvoja. Näin ollen perussuomalaiset tuntui oikealta puolueelta minulle.
”Ei ole helppoa olla uskovainen kristitty nykyajan yhteiskunnallisessa ilmapiirissä”
Toisella nelivuotiskaudellaan Koski on toiminut esimerkiksi kunnanvaltuutettuna, koulutuslautakunnan puheenjohtajana, kunnanhallituksen varajäsenenä sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston jäsenenä.
Perussuomalaisissa hän toimii piirihallituksen jäsenenä ja oli jonkin aikaa piirihallituksen varapuheenjohtajana. Lisäksi Koski on mukana Akavan kirkon työntekijöiden Aki-ryhmässä, joka on yhteiskuntapoliittinen työryhmä.
Kirkkovaltuusto on ollut Koskella luonteva vaikuttamisen paikka jo ammatin puolesta. Hän toimii kirkkovaltuutettuna toista kautta.
– Luottamushenkilönä voin tuoda päätöksentekoon asiantuntevaa näkökulmaa. Jos haluaa vaikuttaa kirkon asioihin, on hakeuduttava itse päättämään niistä eikä pidä jäädä valittamaan sivusta.
Koski on sitä mieltä, että kuntapolitiikassa on väistämättä paljon arvokysymyksiä, joita jokaisen on pohdittava omasta näkökulmastaan.
– Silloin kun uskonto pystyy vahvistamaan yhteiskuntaa ja ihmisten hyvinvointia, ei ole mitään syytä olla yhdistämättä sitä politiikkaan.
Koski toteaa ajoittain kärsineensä vastakkainasettelun ilmapiiristä sekä kunnallisessa että kirkollisessa päätöksenteossa.
– Olen itse saanut verrattain vähän epäasiallista kohtelua, mutta esimerkiksi kristillistä vakaumustani ja kirkon työntekijänä olemistani on kyseenalaistettu maahanmuuttokysymyksissä. Silloin mennään mielestäni liian pitkälle. Ei ole helppoa olla uskovainen kristitty nykyajan yhteiskunnallisessa ilmapiirissä.
”Kirkko ei saisi mennä mukaan maalliseen ohjailuun”
Koski on huolissaan kirkon nykytilasta, jossa asioita lähestytään liikaa päivänpolitiikan näkökulmasta.
– Kirkko ei saisi mennä mukaan maalliseen ohjailuun vaan luottaa omaan sanomaansa ja oppeihinsa.
Tämän vuoksi Koski myös toivoo kirkolta selkeämpää linjaa suhteessa yhteiskunnan edistämiin arvoihin.
– Asetelman tulisi olla sellainen, ettei kirkko joutuisi taipumaan painostuksen alla yhteiskunnan ehtoihin, kuten nykyään helposti käy.
Toisaalta Koski näkee kuntapoliitikkona myös säilyttämisen arvoisia asioita kirkon ja valtion suhteissa. Eduskunnan rooliin kirkkolain hyväksyjänä hän ei ota suoraan kantaa.
– Mielestäni on kuitenkin hyvä, että valtio hyötyy kirkon positiivisesta vaikutuksesta yhteiskuntaan.
Koski kertoo arvostavansa kirkon toimintaa kolmannella sektorilla eri ikäryhmien parissa.
– Pitää silti muistaa, että kirkon ei kuulu olla pelkästään sosiaali- ja ohjelmatoimisto, vaan sen tulee saada ilman minkäänlaista painostusta toteuttaa päätehtäväänsä, eli Jumalan sanan julistamista ja evankelioimista oppiensa mukaisesti.
Kuka?
Silvia Koski
Ikä: 37
Kotipaikka: Sauvo
Ammatti: Kanttori (Turun Mikaelin seurakunta), musiikin maisteri ja musiikkipedagogi
Perhe: Aviomies ja tytär
Harrastukset: Lentopallo, jalkapallo, kielten opiskelu, taide ja kirjallisuus
Anssi Joutsenlahti: ”Arvostamme kaikkia kirkkokuntia”
Muista hallituspuolueista poiketen perussuomalaisilla ei ole omaa kirkkopoliittista ohjelmaa eikä kristillistä työryhmää. Seurakuntavaaleissa on kuitenkin ollut perussuomalaisia ehdokkaita ja heitä on valittu luottamushenkilöiksi. Puolueen lehdessä ilmestyy viikoittain hartauskirjoitus.
Perussuomalaisten kansanedustajana toiminut puolueen hallituksen jäsen rovasti Anssi Joutsenlahti toteaa, että puolueen perustana on kristinuskon välittämä arvopohja. Sen mukaisesti puolue suhtautuu myönteisesti kansankirkkoihin ja muihin kristillisiin yhteisöihin.
– Meillä on moniin eri kirkkoihin kuuluvia, joten arvostamme kaikkia kirkkoja. Myönteinen suhtautumisemme on avartunut myös kansankirkkojemme ulkopuolelle, Joutsenlahti pohtii.
Puolueessa on kuitenkin Joutsenlahden mukaan arvossaan Lutherin kahden regimentin oppi.
– Maallisten asioiden hoitaminen pidetään erillään uskon asioista, vaikka monet meistä toimivatkin kristillisen vakaumuksen pohjalta.
Politiikassa perussuomalaisetkin ottavat kuitenkin ajoittain kantaa myös uskonnollisiin kysymyksiin.
– Esimerkiksi viimeisessä Aito avioliitto -kansanäänestyksessä valtaosa kansanedustajistamme oli miehen ja naisen välisen avioliiton kannattajia. Toivoisimme myös kirkon pysyvän perinteisen luomisjärjestyksen mukaisen avioliittokäsityksen kannalla.
Perussuomalaiset
Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 Suomen maaseudun puolueen perinnettä jatkamaan. Puolueen keulakuvana on alusta asti toiminut sen nykyinen puheenjohtaja Timo Soini, jonka johdolla perussuomalaisten kannatus on kasvanut pienpuolueen muutamista prosenteista lähelle kahtakymmentä prosenttia kahdessa viime vaalissa. Puolue on tullut tunnetuksi erityisesti EU- ja maahanmuuttokriittisestä politiikastaan. Perussuomalaiset luonnehtii itseään keskustalaiseksi puolueeksi tai työväenpuolueeksi ilman sosialismia. Sen arvopohja on selkeän konservatiivinen.
Perussuomalaisten nykyinen hallitustaipale on syönyt puolueen kannatusta. Viimeisten mittausten mukaan kannatus on nyt 8,6 prosenttia (Helsingin Sanomat, TNS-gallup).
Kuva Silvia Koskesta: Pasi Leino
Lue myös:
Kuntavaalit SDP: Enemmän yhteistä kuin eroja
Kuntavaalit Kokoomus: Maailmanparantaja Lapualta
Kuntavaalit Keskusta: Kyläpäälliköstä kirkkovaikuttajaksi