Kuka pääsee taivaaseen?

Tutkija Hanna Salomäen laajaan herätysliiketutkimukseen liikkeiden kesäjuhlilla vastanneiden yleinen käsitys on, että henkilökohtaisen uskonratkaisun tehnyt pelastuu. Näin ajatteli kaksi viidestä vastaajasta. Vajaa kymmenesosa ajatteli, että kastettu pelastuu. Kaikkien ihmisten pelastumiseen ja kirkkoon kuuluvien pelastumiseen uskoivat varsin harvat.

Kysymyksen Kuka mielestäsi pelastuu? vastausvaihtoehdot osoittautuivat ongelmalliseksi. Monet vastaajat kokivat, että heidän näkemystään vastaavaa vaihtoehtoa ei ollut. Tästä kertoo suuri ”muu” -vastausten määrä, joka oli keskimäärin kolmasosa vastanneista ja esimerkiksi rukoilevaisuuden kohdalla yli 60 prosenttia. Kesäjuhlakeskusteluissa tutkijalle ilmeni, että kyselyyn olisi kaivattu vaihtoehtoa, jonka mukaan sekä kaste että usko pelastavat.

Eri herätysliikkeiden kesäjuhliin osallistuvien välillä oli suuria eroja pelastuskäsityksissä. Yhdeksän kymmenestä Nokia Mission tapahtumaan osallistuneesta katsoi, että henkilökohtaisen uskonratkaisun tehnyt pelastuu. Kansanlähetyksen kesäjuhlilla käyneistä 72 prosenttia kannatti ajatusta.

Herännäisyyden kesäjuhlaväestä 20 prosenttia katsoo, että henkilökohtaisen uskonratkaisun tehnyt pelastuu. 16 prosenttia katsoo kaikkien pelastuvan ja 17 prosenttia kastettujen pelastuvan. Evankelisessa liikkeessä, jossa kastetta on perinteisesti korostettu, 14 prosenttia vastaa kastettujen pelastuvan.

Vanhoillislestadiolainen uudistussiipi ei tullut tutkimuksessa esiin

Vanhoillislestadiolaisten suviseurojen osallistujat uskovat muita selvästi useammin vain omaan herätysliikkeeseen kuuluvien pelastuvan. Miltei puolet ajattelee näin ja neljännes liputtaa henkilökohtaisen uskonratkaisun puolesta. Niin kutsuttu ekslusiivinen eli muut pois sulkeva pelastuskäsitys näyttää edelleen pitävän pintansa, etenkin nuoret ovat vahvasti tämän kannalla.

Sen sijaan lestadiolaisen Rauhan Sana -liikkeen kesäjuhlissa ei ollut lainkaan niitä, jotka olisivat ajatelleet vain omaan liikkeeseen kuuluvien pelastuvan.

Osa vanhoillislestadiolaisten suviseurojen osallistujista olisi kaivannut vastausvaihtoehtoa, jossa olisi tuotu esille paitsi liikkeeseen kuuluminen, myös ”parannuksen armon saaminen”. Eli vain liikkeeseen kuuluminen ei riitä, vaan henkilökohtaista uskoakin edellytetään. Tämä selittänee sitä, että vajaa kolmannes valitsi vastausvaihtoehdon ”muu”.

Julkisessa keskustelussa ja vanhoillislestadiolaisten usein anonyymeissä verkkokeskusteluissa on käynyt ilmi, että liikkeessä olisi eri tavoin kuin ”virallisen linjan” mukaan ajattelevia. ”Kiinnostava olisi myös yhtenäisenä näyttäytyvän vanhoillislestadiolaisen uudistusmielisen siiven tutkimus”, Hanna Salomäki ehdottaa väitöksensä viimeisellä sivulla.

– Kun olen pitänyt esitelmiä, ihmisiä on tullut sanomaan, että he ovat vanhoillislestadiolaisia, mutta eivät jaa liikkeen johdon linjaa joissain kysymyksissä. Se antaa osviittaa, että liikkeen sisällä olisi uudistussiipi, tutkimusaineisto ei kuitenkaan tuonut sitä esille, hän sanoo Kotimaa24:lle.

– Onko toisinajattelijoiden määrä massassa niin pieni vai ovatko he ihmisiä, jotka eivät ole mukana kesäjuhlilla? Salomäki kysyy.

*Kuka mielestäsi pelastuu? -kysymyksen vastausvaihtoehdot ja vastausprosentit kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla eri liikkeiden vastaajilla olivat Henkilökohtaisen uskonratkaisun tehnyt (44%), Vain omaan herätysliikkeeseen kuuluva (20%), Kastettu ihminen (7%), Kaikki ihmiset (4%), Kirkkoon kuuluva (1%),  Muu (34%). TT Hanna Salomäen sosiologian väitöskirja ”Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 26.11.

*Tutkimukseen osallistui lähes 4000 herätysliikkeiden kesäjuhlille osallistunutta (61 prosenttia naisia, 39 prosenttia miehiä). Tutkimuksessa selvitettiin sitoutumista vanhoillislestadiolaisuuteen, Rauhan Sana -lestadiolaisuuteen, herännäisyyteen, evankelisuuteen, rukoilevaisuuteen (Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys), Suomen Evankelisluterilaiseen Kansanlähetykseen, Kansan Raamattuseuraan, Suomen Raamattuopistoon ja Nokia Missioon. Tutkimusprosessin aikana Nokia Missio irtautui luterilaisesta kirkosta.

Edellinen artikkeli”Kirkkoa ei tunnisteta työnantajaksi”
Seuraava artikkeliKirkon uusi lähetyssihteeri tuntee ranskalaisen islamin

Ei näytettäviä viestejä