Kuka korvaa Jaakko Hämeen-Anttilan?

Suomalaisen median kestokommentaattorina islamiin liittyvissä kysymyksissä käyttämä Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila siirtyy akateemisiin tehtäviin Edinburghin yliopistoon Skotlantiin.

Suomen kaltaisessa pienessä maassa käy helposti niin, että johonkin tehtävään sopivaksi profiloituu vain yksi tai kaksi kommentaattoria. Asiantuntemuksen lisäksi kommentaattorin oma halukkuus julkisuudessa olemiseen ja lausuntojen antamiseen vaikuttaa toimittajien valintoihin.

Aiheensa tunteva, sanavalmis ja sympaattinen Jaakko Hämeen-Anttila on täyttänyt nämä edellytykset helposti.

Varsinaisesti arabian kielen ja kirjallisuuden tutkimuksessa akateemiset kannuksensa ansainnutta Hämeen-Anttilaa on käytetty mediassa paljon myös hänen alkuperäisen erikoisalansa ulkopuolella olevien, eri tavoin islamiin, Lähi-idän kulttuuriin ja politiikkaan liittyvien aiheiden tulkkina.

Median mieltymyksiin käyttää Hämeen-Anttilaa on voinut professorin asiantuntemuksen ohella vaikuttaa myös se, että tutkija on yleensä suhtautunut kohteeseensa ymmärtäväisesti, äkkivääriä tai poliittisesti epäsopivia kommentteja karttaen.

Hämeen-Anttila ei toki ole ollut ainoa median käyttämä islamin ja Lähi-idän ekspertti, mutta onko tässä maassa olevassa asiantuntemuksessa nyt Skotlantiin lähteneen kokoinen aukko? Kuka suomalainen korvaisi Jaakko Hämeen-Anttilan?

Tutkijoita ja lähetystyöntekijöitä

Akateemisessa maailmassa ilmeisiä ja potentiaalisia Hämeen-Anttilan julkisuusmanttelin perijöitä ovat ainakin Helsingin yliopiston islamia ja muslimiyhteisöjä tutkinut uskontotieteen professori Tuula Sakaranaho sekä islamin tutkimuksen ja arabian kielen lehtori Sylvia Akar.

Hämeen-Anttilan tavoin myös mediassa paljon käytetty yliopistollinen asiantuntija on Helsingin yliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien professori Hannu Juusola. Juusola on perehtynyt erityisesti Lähi-idän yhteiskuntiin ja politiikkaan, sekä etnisyyteen, identiteettiin ja Israelin ja Palestiinan konfliktiin.

Åbo Akademiin Vanhan testamentin ja judaistiikan professori Antti Laato tuntee Lähi-idän kysymyksenasettelua juutalaisuuden tutkimuksen kautta.

Yliopistoissa on myös joukko nuoremman polven islamin, seemiläisten kielten ja Lähi-idän tutkijoita.

Kirkon piirissä on myös paljon islamia ja islamilaisen kulttuurin tuntemusta. Esimerkiksi islamilaisissa maissa lähetystyössä olleet ovat muiden eksperttien tavoin joidenkin kysymyksien asiantuntijoita. Joukossa on myös islamiin liittyvistä aiheista väitelleitä.

Tällaisia teologeja ovat esimerkiksi Tampereen hiippakunnan dekaani Ari Hukari ja Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen.

Kirkon Lähetystyön Keskuksessa islamia ja uskontodialogia tuntee esimerkiksi keskuksen johtaja Risto Jukko. Diakonia-ammattikorkeakoulussa islamiin liittyvästä aiheesta on tehnyt väitöskirjan Esko Kähkönen.

Eri lähetysjärjestöissä on lisäksi useita henkilöitä, jotka ovat käytännössä oppineet tuntemaan islamia ja eri muslimikulttuureja Afrikassa, Lähi-idässä ja Euroopassa.

Islamia ja Lähi-idän tilannetta, erityisesti tiettyjen erikoisalojen näkökulmasta, tunnetaan myös eri yliopistojen politiikan tutkijoiden ja Maanpuolustuskorkeakoulun piirissä.

Käytännön asiantuntemusta

Puolustusvoimissa on monien kriisinhallintaoperaatioiden perintönä Lähi-itään ja muihin islamilaisiin alueisiin liittyvää, harvoin kysyttyä käytännön asiantuntemusta. Harvinaisena esimerkkinä on jihadismiin ja arabian kieleen perehtynyt, Jemenissä panttivankinakin ollut kapteeni (evp.) Atte Kaleva.

Oma lukunsa ovat eri alojen suomalaiset, jotka minkä tahansa työtehtävän tai opiskelun vuoksi ovat viettäneet pitkiäkin aikoja eri islamilaisissa maissa. Näiden ihmisten asiantuntemus pääsee harvoin mediassa esille.

Islam on Lähi-itää paljon laajempi ilmiö. Tästä syystä sen tutkimus liittyy myös Itä-Afrikan, Keski- ja Kaakkois-Aasian, Intian ja Kiinan tutkimukseen – ja nykyisin yhä enemmän myös Euroopan muuttuvan uskonnollisen kentän tutkimukseen.

Ei pidä unohtaa, että suomalaisissa maahanmuuttaja- ja muslimiyhteisöissä tietysti osataan vastata islamia, Lähi-itää, Keski-Aasiaa ja näiden alueiden kulttuureja ja uskontoja koskeviin kysymyksiin.

Jaakko Hämeen-Anttila on ollut näkyvin islamin tuntija Suomessa. Vaikka hän siirtyykin ulkomaille, on hän luultavasti jatkossakin helposti tavoitettavissa suomalaisen median tarvitessa asiantuntevaa analyysia.

Kuva: Matti Karppinen

Lue myös:

Yliopiston kokoelmista löytyi maailman vanhimpia Koraani-käsikirjoituksia

Edellinen artikkeliKristinuskon sydän sykkii nyt ruotsiksi
Seuraava artikkeli”Isyys on hyödyntämätön voimavara”

Ei näytettäviä viestejä