Entinen ateisti, mutta julkisuudessa uskostaan tänä keväänä puhunut ja asialla huomiota herättänyt kolumnisti ja toimittaja Tuomas Enbuske otti vauhdikkaalla esiintymisellään yleisön haltuunsa Kuopion piispan Jari Jolkkosen kanssa Tampereen tuomiokirkossa lauantaina. Tilaisuus oli osa Kirkon juhlien Kotimaan Foorumin ohjelmaa.

Keskustelutilannetta markkinoitiin siten, että ”Tuomas Enbuske ja Jari Jolkkonen haastavat yleisön pohtimaan luterilaisuutta kriittisesti ja keinoja kaihtamatta”. Yleisö sai, mitä oli tilattu.

Jolkkonen avasi pelin toteamalla Enbusken kristityksi tunnustautumisesta, että ”olet tullut kaapista”. Minkälaista palautetta on tullut.

Enbuske kertoi saaneensa sitä runsaasti, myös ateisteilta.

– Monet vapaa-ajattelijat ja ateistit ovat kyllä ottaneet yhteyttä. Ateistejahan kiinnostaa ihan älyttömästi uskonto. Siinä ei ole mitään pahaa. Heitä tämä logiikka kiinnostaa, eikä siinä ole mitään pilkattavaa. He ovat oikeasti halunneet ymmärtää. Jotkut ovat olleet raivoissaan. Heillä on varmaan sellainen fiilis, että he ovat menettäneet yhden uskonsoturin. Mutta eivät he ole menettäneet. Me olemme samalla rationaalisella puolella ja koetetaan ymmärtää tätä maailmaa, Tuomas Enbuske kertoi.

Hän totesi itsellään olleen kristittyjä kohtaan aikaisemmin ”älyttömästi ennakkoluuloja”, ehkä siksi, miltä keskustelu kirkossa julkisuudessa näyttäytyy.

– Nyt sanon vähän ilkeästi kristittyjä kohtaan, mutta olen ollut todella yllättynyt siitä, kuinka paljon on älykkäitä kristittyjä. Sellaisia diplomi-insinöörejä ja fyysikkoja, ihmisiä, jotka kuvittelisi ateisteiksi. Monet ovat ottaneet yhteyttä ja miten ihmeellisen järkeviä analyyseja sieltä tulee, Enbuske sanoi.

Palautetta on hänen mukaansa tullut myös hulluiltakin, koska ”kristityissä piireissä on tosi paljon hulluja”.

– Totta kai on paljon hulluja, koska tämä on paikka, jonne hullutkin saavat tulla, Enbuske nauratti yleisöään.

Lukiessaan kuuluisan ”fiksun ateistin” Daniel Dennettin uskon syntymisen mekanismeista kertovaa teosta Enbuske tulikin vakuuttuneeksi uskon totuudesta.

ENBUSKE LUONNEHTII etsintää tieksi, johon ehdottomasti kuuluu ateismi. Se on ensimmäinen askel, kun lähdetään älylliseen pohtimiseen. Aluksi uskonto näyttäytyy Enbusken mukaan typeränä, kunnes sen logiikkaa alkaa tajuamaan.

– Sitä on modernille ihmiselle hankala selittää. Moderni ihminen vaivautuu siitä, moderni pappi vaivautuu siitä.

Enbuske puhui omasta kehityksestään verraten sitä myös teologiaa opiskelevaan lähtemään nuoreen.

– Monesti käy niin, että kun fiksu ihminen on jossakin uskonnollisessa ympäristössä ja hän tulee Helsinkiin lukemaan teologiaa, niin hän muuttuu ateistiksi, mitä enemmän hän opiskelee. Minulle kävi toisinpäin. Kun luin ateistisia teoksia, joissa perusteltiin ateismia, aivoni alkoivat paholaisen asiantuntijaksi ja aloin pikku hiljaa kyseenalaistamaan sitä, mitä siellä sanottiin.

Muutoksia tapahtuu muutenkin. Enbuske viittasi esimerkiksi siihen, että 2000-luvun alun kuuluisa ateisti Richard Dawkins on kääntynyt kulttuurikristityksi, vaikka aiemmin piti kristinuskoa kulttuurisesti vaarallisena.

Lukiessaan kuuluisan ”fiksun ateistin” Daniel Dennettin uskon syntymisen mekanismeista kertovaa teosta Enbuske tulikin vakuuttuneeksi uskon totuudesta.

– Paradoksaalisesti se toikin minua lähemmäksi uskoa. Tämä liittyy siihen, että minusta uskonto on looginen juttu.

Se, että kaikki uskomusjärjestelmät syntyvät samalla tavalla ei tarkoita Enbusken mielestä sitä, ettei yksi voisi olla parempi kuin toinen.

– Luulin, että kristinusko on hyviä harhoja tyhmille ihmisille. Lopulta tajusin, että se on myös fiksuille ihmisille ja pikku hiljaa tajusin, että se on myös minulle. Mutta ateismi oli tärkeä vaihe, enkä kadu sitä.

”Suitsukkeet tai ikonit tai mystiset musiikit” eivät Enbusken mukaan ole koskaan rauhoittaneet häntä.

MYSTIIKKA EI Enbuskeen erityisemmin vetoa. Hän kertoo, ettei hän ajattele Jumalan olevan rakkaus tai että Jumala näkyy kauniissa järvimaisemassa, tai että kaikki uskonnot ovat totta.

– Ajattelen oikeasti, että Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme tähden. Ajattelen, että tämä ei ole vain jotakin mystistä henkeä jossakin.

”Suitsukkeet tai ikonit tai mystiset musiikit” eivät Enbusken mukaan ole koskaan rauhoittaneet häntä.

– Suosikkokirkkojani ovat betonibrutalistiset kirkot, kuten Espoossa Tapiolan kirkko tai Järvenpään kirkko. Rakastan Järvenpään kirkkoa. Sen alttaritaulunkin piti olla betonia, mutta siitä tehtiin puinen, mikä oli virhe. Kun olen siellä, se viesti kantaa ja kestää ja on läsnä.

Omalla tiellään kohti kristinuskoa Enbuske kertoi ”alkaneensa uskoa uskomiseen”.

– Ihan tilastoja katsomalla tajusin jo joskus 15 vuotta sitten, että kristillis-juutalaiset maat ovat parhaita valtioita. Tämä ei todista mitään Jumalan Jumalan olemassaolosta. Mutta aoin uskoa siihen, että yhteiskunnat järjestyvät aika lailla parhaiten sellaisissa maissa, jotka ovat kristittyjä valtioita. Ja Suomihan on kristitty valtio, 65 prosenttia kuuluu kirkkoon.

Enbuske totesi, että monet muutkin arvot pohjautuvat kristinuskoon.

– Sosiaalidemokratia ja markkinatalous ovat kristinuskon jatketta. Myös ateismi on kristinuskon jatketta. Ateisteja on tietysti ollut aina, mutta kristillispohjaiset maat ovat olleet niitä, jossa se alkoi pikku hiljaa olla sallittua. Tämä vapaus on minulle erittäin tärkeä arvo.

Kristillis-juutalaisten maiden kutsuminen parhaiksi on Enbusken mukaan aiheuttanut äärettömästi raivoa.

– Kulttuurirelativismi on niin muodikasta.

Entä muut aatteet? Onko hyvä yhteiskunta vain kristinuskon ansiota? Enbuske korostaa kristinuskon merkitystä.

– Kristinusko on kuitenkin keskeisin asia, minkä ympärille yhteiskunta on rakentunut. Kyllä se kirkon ympärille on muodostunut, kun se on tullut tänne Pohjan perille. Oikeastaan ainoa hyvä asia, mikä on tullut Turun kautta Suomeen.

Rippilasten kanssa pitäisi soittaa mahdollisimman synkkiä virsiä. Se on sentään jotain muuta.

ENBUSKEN MUKAAN Suomen kirkon kannattaa olla juuri sellainen kuin se on. Kulttuurimme ei yritä olla super-elämyksellistä.

– Tästä syystä rakastan suomalaista kirkkoa ja kulttuuria. Evankelis-luterilaisen kirkon ei kannata lähteä kilapilemaan sambakarnevaalien tai sunnuntaibrunssien kanssa. Sunnuntaibrunssi voittaa aina siinä genressä.

Rippilapsien kirkossa ollessa heitä ei kannata Enbusken mukaan kosiskella hitti- tai pop-virsillä.

– Ei siinä voi kilpailla. Se on vähän kuin isä yrittisi olla nuorekas. Rippilasten kanssa pitäisi soittaa mahdollisimman synkkiä virsiä. Se on sentään jotain muuta. Kirkon ei pidä peittää synkkyyttä millään tavalla.

Siitä pitää siis tehdä kilpailuetu? piispa Jolkkonen ehjdotti.

– Nimenomaan. Siinä genressä kukaan ei kilpaile.

He luulevat, että sen pojan sisällä asuu kuitenkin tyttö, joka löytyy sieltä adhd-lääkityksellä ja jossain vaiheessa alkaa lukea kaunokirjallisuutta ja kiinnostua pakkoruotsta.

VIIME AIKOINA on puhuttu nuorten miesten uskonnollisuuden lisääntymisestä Suomessa ja kansainvälisesti. Piispa Jolkkosen mukaan tutkijat eivät ole oikein löytäneet asialle selitystä.

Enbuskella on asiasta vahva mielipide.

– Onneksi minä olen löytänyt. Helsingin Sanomat julkaisi tämän jutun siten, että nuorten miesten ja naisten erot ovat tässä eriytyneet. Ajattelin vastata siihen, että miten saisimme naisista myös konservatiivisempia.

Enbuske paheksuu sitä, että uutisoinnissa annetaan ymmärtää pojissa olevan nyt jokin vika, kun he ovat konservatiivisempia. Tämä aika on nuorille miehille Enbusken mukaan erittäin ongelmallista.

– Kaikki yhteiskunnan tabut liittyvät nuoriin mieheen. Kukaan ei annan kasvoja sille, että he eivät saa naisilta läheisyyttä.

Esimerkiksi peruskoulun ongelma on Enbusken mielestä se, että se on ”aivan liian hyvä”.

– Sen ovat tehneet akateemiset ihmiset. He luulevat, että sen pojan sisällä asuu kuitenkin tyttö, joka löytyy sieltä adhd-lääkityksellä ja jossain vaiheessa alkaa lukea kaunokirjallisuutta ja kiinnostua pakkoruotsta.

Pojat saavat Enbusken mukaan vuosien mittaan koulussa sen kokemuksen, että he eivät kelpaa.

– Se puhe pojista on äärimmäisen julmaa. ”Te olette ihania semmoisina kuin olette, kunhan teidän sisältänne löytyy tyttö.

Tietyt oikeistolaiset puolueet ovat Enbusken mukaan ”miesten vapautusrintama”.

– Sinne pojat saavat mennä sellaisina, kuin ne ovat. Kirkko on ainoa paikka, mihin voi mennä sellaisena, kuin on.

Enbuske tunnustautuu itse konservatiiviksi: ”konservatiivisuus on järkevä asia.”

– Uskon siihen, että meillä on kaksi vaihtoehtoa. Jos jokin asia on ollut jollain tavalla olemassa tuhat vuotta ja joku ehdottaa, että se pitää muuttaa jotenkin, niin muutos täytyy ylipuhua. Menee vuosikymmeniä, ennen kuin se muutos hyväksytään. Koska todennäköisesti se asia, mikä on ollut 2 000 vuotta voimassa toimii. Koska sitä on tehty 2 000 vuotta. Jos on pakko valita satunnaisen muutoksen ja säilyttämisen välillä, kannattaa aina valita säilyttäminen, jos ei tiedä, mitä se muutos tarkoittaa.

Helsingin Sanomien ja Ylen uutisoinnissa nähtiin hänen mukaansa liki huolestuttavana, tutkittavana asiana, miksi pojat muuttuvat konservatiivisemmiksi.

– Miksi ne eivät saisi olla sellaisia? Niin kuin siinä olisi jotakin friikkiä, kun ne muuttuvat kristityiksi. Maassa, jossa enemmistö ihmisistä kuitenkin kuuluu kirkkoon. Kysymys on tällaisesta hyvästä konservatiivisuudesta.

Kun materialismi ei riitä, Enbuske pitää selvänä, että ”fiksut pojat” lähtevät etsimään jotakin merkityksellisempää.

Kirkon kannattaa panna ihmiset riitelemään jostakin pienistä asioista, jostakin sivuseikasta.

YHTEISKUNTAA JAETAAN piispa Jolkkosen mukaan keskustelussa yhä enemmän konservatiiveihin ja liberaaleihin. Kummat ovat Enbusken mielestä ”hyviksiä”?

Enbusken mukaan ihminen on laumaeläin. Jakautuminen on luontaista käytöstä. Asiasta on tutkimustietoa.

– Minun on nyt pakko sanoa kaikille liberaaleille sellainen ikävä uutinen, että kaikki ihmiset ovat lähtökohtaisesti lähinnä konservatiiveja. Me toivomme kuitenkin, että asiat ovat suurin piirtein, kuin ne ovat ennenkin olleet. Toivomme että liikenne, firmat ja valtio toimivat tänään samalla tavalla kuin eilen.

Kaikki ovat lähtökohtaisesti Enbusken mukaan konservatiiveja. Jos ihmisiä jaetaan kahteen joukkoon, voi mielipiteistä päätellä muita näkemyksiä.

– Minusta on mielenkiintoista, jos ihmisen kannabiskannasta voi päätellä hänen Palestiina-kantansa. Tai sen autotullikannasta voi päätellä sen kannan verotukseen. Ei sitä saa pois, että ihmiset jakautuvat näihin ryhmiin.

Enbuske peräänkuulutti armollisuutta.

– Kirkon kannattaa panna ihmiset riitelemään jostakin pienistä asioista, jostakin sivuseikasta. Ei mistään sellaisesta, mikä liittyy ihmisenä olemiseen, Tuomas Enbuske sanoi.

Tuomiokirkon keskustelutilaisuus oli satojen ihmisten seuraama. Se päättyi yhdessä veisattuun virteen ”Tule kanssani, Herra Jeesus.”

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä