Länsi-Uudellamaalla sijaitsevaan Vihtiin saapui tänä syksynä 109 uutta turvapaikanhakijaa, jotka asuvat seurakunnan omistamassa ja ylläpitämässä Riuttarannan leirikeskuksessa. Joukossa on vain yksi kristitty perhe, mutta kirkossa pidettyihin messuihin on osallistunut noin 15 henkeä.
Seurakunta suunnittelee myös rippikoulun aloittamista, koska 5–10 turvapaikanhakijaa on ilmaissut halukkuutensa osallistua sellaiseen.
– Osalla kristityksi kääntymisen motiivit ovat ilmeisen vilpittömiä, koska Isis on kylvänyt heidän kotiseuduillaan kauhua. Muutoin kiinnostus liittynee haluun saada turvapaikka, kertoo Vihdin kirkkoherra Pekka Valkeapää.
Ystävyyden illat kiinnostivat satoja, jaossa arabiankielisiä Uusia Testamentteja
Kotimaa lähetti 16 seurakuntaan eri puolille Suomea kyselyn turvapaikanhakijoiden osallistumisesta seurakunnan toimintaan. Kaikissa vastauksissa ilmeni, että myös muslimit ovat olleet halukkaita osallistumaan hengellisiin konsertteihin ja messuihin sekä saamaan lisää tietoa kristinuskosta.
Monin paikoin seurakunta on organisoinut vastaanottokeskuksiin tunnustuksetonta toimintaa kuten kielikoulutusta, perhekerhoja tai pelaamista ja urheilua. Turvapaikanhakijat ovat kuitenkin halunneet lähteä myös hengellisiin tilaisuuksiin keskuksen ulkopuolelle.
Kangasalan seurakunnan järjestämiin kahteen Ystävyyden iltaan saapui kumpaiseenkin kaksi bussilastillista turvapaikanhakijoita. Vieraille oli tarjolla arabiankielisiä esitteitä Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta sekä Uusia testamentteja. Kauhavalla puolestaan ylistysmessuun osallistui 120 turvapaikanhakijaa.
Rovaniemellä maahanmuuttajia kiinnostaa esimerkiksi kansainvälinen Bible Study -ryhmä, jossa opiskellaan Raamattua. Seurakunnalla on suunnitteilla myös Kauneimmat kansainväliset joululaulut -tapahtuma sekä yhteisvastuulounas yhdessä maahanmuuttajien kanssa.
– Kahdeksan vuotta sitten Burmasta saapunut baptistitaustainen 30 hengen karennien ryhmä osallistuu säännöllisesti seurakuntamme toimintaan. He palvelevat mielellään vapaaehtoisina yhteisvastuun ja lähetyksen hyväksi ja lapset ovat mukana kuorossa ja perhepyhäkouluissa, kertoo Rovaniemen kirkkoherra Kari Yliräisänen.
Pyhäinpäivän kynttiläkirkkoon tuli Tervolassa kymmeniä muslimeja
Pienessä, alle 3 000 jäsenen Tervolan seurakunnassa Lounais-Lapissa pyhäinpäivän kynttiläkirkkoon osallistui kymmeniä turvapaikanhakijoita. Varhaisnuorille tarkoitettuun iltaan osallistui puolestaan parikymmentä turvapaikanhakijalasta vanhempineen.
– Tervolaan tulleissa turvapaikanhakijoissa ei ole tietääkseni kuin yksi kristitty, kertoo kirkkoherra Heikki Holma.
Turun Mikaelinseurakunnan leiripäiviin, gospel-konsertteihin sekä teeiltoihin on osallistunut keskimäärin noin sata turvapaikanhakijaa kerrallaan. Kotkassa on toteutettu Maailmojen messuja, joissa on ollut mukana erityisen paljon aktiivisia kristittyjä maahanmuuttajia.
Jyväskylässä sijaitsevan Huhtasuon kirkon toimintaan osallistuu jatkuvasti noin 150 uutta ja aiemmin tullutta turvapaikanhakijaa ja maahanmuuttajaa. Leirit, retket ja englanninkieliset messut kiinnostavat.
Rippikouluun halutaan, vaikka kääntymys ei auta turvapaikan saamisessa
Kristityiksi kääntyneitä muslimeja Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa on vielä verrattain vähän. Kiinnostusta rippikouluun on kuitenkin laajasti.
Turun Mikaelinseurakunnassa on pyörinyt jo muutaman vuoden ajan rippikouluryhmiä maahanmuuttajille. Osallistujia ryhmässä on yleensä kerrallaan 4–8 henkeä ja ryhmiä pidetään kahdesta kolmeen vuosittain.
– Kristityiksi kääntyneitä muslimeja seurakuntaamme kuuluu jonkin verran. Uusien turvapaikanhakijoiden joukossakin on rippikoulun aloittaneita. Kerromme heille heti, että kristityksi kääntyminen ei auta turvapaikan saamisessa. He ovat kuitenkin kokeneet kirkolta saamansa avun niin merkittävänä, että haluavat tietää lisää kristinuskosta, kertoo kirkkoherra Jouni Lehikoinen.
Tervolassa yksi nuori mies on ilmaissut haluavansa muuttaa uskontokuntaa.
– Hän on kertonut syyksi sen, että Irakissa sunnimuslimit tappavat shiiamuslimeja ja molemmat näistä tappavat kristittyjä, mutta kristityt eivät ole tappaneet siellä ketään, kirkkoherra Heikki Holma sanoo.
Oulun seurakunnissa kasteopetukseen osallistuu tällä hetkellä noin 15 turvapaikanhakijaa. Mänttä-Vilppulan seurakunnassa rippikouluun haluaa kaksi ja Kotkassa kolme turvapaikanhakijaa. Jyväskylässä rippikouluun osallistuu muutama turvapaikanhakija vuosittain. Siellä on aloitettu myös kaikille avoin, arabiaksi tulkattu kurssi kristinuskosta kiinnostuneille.
Vapaiden suuntien kanssa tehdään yhteistyötä
Vapaiden suuntien edustajat kuten helluntailaiset tai vapaakirkolliset ovat olleet monin paikoin nopeita, notkeita ja aktiivisia turvapaikanhakijoiden kohtaamisessa. He ovat järjestäneet kokouksiinsa arabiankielisiä julistajia ja jotkut turvapaikanhakijat ovat käyneet kasteella.
Joillain paikkakunnilla vapaiden suuntien toiminta on koettu vastaanottokeskuksissa liian aggressiiviseksi käännyttämiseksi.
– Vapaiden suuntien edustajille on tullut täällä porttikielto SPR:n hallinnoimaan vastaanottokeskukseen, kertoo Vihdin kirkkoherra Pekka Valkeapää.
Valtaosin Suomen kristityillä on kuitenkin maahanmuuttajien keskuudessa toimivaa yhteistyötä yli tunnustuskuntarajojen.
– Koen, että teemme vapaiden suuntien kristittyjen kanssa samaa työtä ja ihailen sitä, miten he saavat paljon aikaan pienillä resursseilla, sanoo kansainvälisen työn pastori Terttu Laaksonen Oulusta.
Mäntässä luterilainen seurakunta ja helluntaiseurakunta ovat vetäneet yhdessä kansainvälistä raamattupiiriä viime keväästä lähtien. Aivan äskettäin irakilaissyntyinen julistaja veti helluntaiseurakunnan tilaisuuteen lähes 30 muslimia.
– Minua pyydettiin käyttämään loppupuheenvuoro ja pitämään loppurukous. Tilaisuus oli mielenkiintoinen. Muslimit olivat tulleet paikalle jo kolmatta kertaa, kertoo luterilainen Mänttä-Vilppulan seurakunnan kansainvälisen työn pappi Jari Välimaa.
Jyväskylässä eri kristillisten kirkkokuntien johtajat ovat keskustelleet yhdessä turvapaikanhakijatilanteesta.
– Olemme yhdessä kantaneet huolta siitä, että turvapaikanhakijat saisivat lämpimän vastaanoton ja myös hengellisesti asiallista kohtaamista kristittyjen taholta, kertoo kirkkoherra Arto Viitala.
Kristilliset opistot tukevat alaikäisiä yötäpäivää
Maahanmuuttovirasto ostaa yhdeksältä kristilliseltä kansanopistolta majoitus- ja opetuspalveluita Suomeen yksin saapuneille alaikäisille turvapaikanhakijoille.
Opistot sijaitsevat Raudaskylässä, Oravaisissa, Loimaalla, Järvenpäässä, Turussa, Valkealassa, Savonlinnassa, Kiteellä ja Lieksassa.
Maahanmuuttovirasto edellyttää, että opistolla on alaikäisille opintosuunnitelma ja lisäksi jokaiselle on räätälöitävä henkilökohtainen opintopolku.
Opistolla tulee olla kymmentä lasta kohden vähintään kolme työntekijää hoito- ja kasvatustehtävissä.
Järvenpään seurakuntaopistossa toimii 24-paikkainen alaikäisten turvapaikanhakijoiden majoitusyksikkö, jossa nuorten tukena on yhdeksän hengen moniammatillinen ohjaajatiimi.
– Nuoria varten on paikalla ammattilaisia vuorokauden jokaisena tuntina, vastaava ohjaaja Sanna Kortelainen kertoo.
Kuvat Vihdin seurakunnan ylläpitämästä Riuttarannan vastaanottokeskuksesta : Matti Pirhonen. (Selaa kuvia nuolista)
1. Riuttarannasta lähti ryhmä turvapaikanhakijoita metsätöihin yhdessä suomalaisten kanssa. Työvaatteet lahjoitti YIT.
2. Aamupalalla leirikeskuksessa Ayada Alhadedee (vas. tyttö selin), Alaa Aldolynee (nainen selin), Rokya Alhadedee (tyttö selin), perheenisä Mahmood Alhadedee (oik.), Hassan Alzakout (takana vas.), Tabarok Alhadedee (takana kesk.) ja Bahaa Aljobory (puoliksi piilossa). Alzakout on Syyriasta, muut Irakista. He ovat kaikki sukua keskenään.
Lyhyempi versio jutusta on julkaistu Kotimaan 110v. juhlalehdessä, joka ilmestyi 26.11.2015.