Kotimaan lukijat: Uusissa virsissä on helmiä ja haastetta

Kotimaa pyysi lukijoita lähettämään ajatuksiaan ja kokemuksiaan uusista virsistä. Vastauksissa oli valtaosin myönteinen yleisvire.

Uudet virret koetaan vanhoja vauhdikkaammiksi, rytmiltään monipuolisemmiksi ja yleisilmeeltään keveämmiksi kuin vanhat. Ne tuovat lisäväriä, ja vaihtelua ja vastaavat nykyajan tarpeisiin. Osa uusista virsistä tuntuu helpoilta oppia, osa vaikeammilta.

Vastaajat uskovat, että uudet virret opitaan parhaiten, kun niitä sijoitetaan tavallisiin messuihin vanhempien virsien lomaan. Myös erilliset opettelutilaisuudet saavat kiitosta.

”Uusi sävelmä opitaan kolmannen säkeistön kohdalla”

Porilaista Kirsti Antilaa kiehtovat uusien virsien kauniit sävelet ja modernit mutta selkeän kristilliset sanoitukset.

– Senioriakatemiassa lauloimme huhtikuussa kanttorimme Guido Kriikin johdolla 17 uutta virttä ja tuntui, että suurin osa oppi uuden sävelmän suurin piirtein kolmannen säkeistön kohdalla. Tällainen yhdessä opetteleminen on erinomainen asia, Antila sanoo.

Paimiolaisen Arimo Lähdeniityn mukaan uusissa virsissä on suoranaisia helmiä kuten virsi 528: Nyt pelko pois tai tutut hengelliset laulut Maan korvessa kulkevi sekä Soi virteni kiitosta Herran. Sen sijaan hän kokee hankaliksi lyhyet Taizé-laulut.

– On vaikea päästä kärryille siitä, kuinka moneen kertaan kappaletta toistetaan.

Lähdeniitty arvelee osan uusista virsistä nousevan suosituiksi ja osan jäävän vähälle käytölle kuten on käynyt vanhojenkin virsien kanssa.

”Saarna voi mennä ohi korvien, mutta virsi koskettaa ja hoitaa”

Salme Heino Kokkolasta odotti uusia virsiä innolla mutta pettyi jonkin verran lisävihkoon. Monet uudet virret ovat hänen mukaansa liian erikoisia ja kaukaa haettuja eivätkä vastaa tavallisen seurakunnan musiikkitarpeisiin.

Esimerkiksi vieraskielisiä virsiä tarvitsee hänen mukaansa vain harva seurakunta, ja erikielisiä erillisiä virsivihkosia voitaisiin painaa tarpeen mukaan.

Yhteinen virrenveisuu on Heinon mukaan julistustyön keskeinen ase. Uudet virret opitaan parhaiten veisaamalla niitä messussa.

– Saarna voi mennä ohi korvien, mutta virsi koskettaa, sytyttää ja hoitaa. Ehtoollisvirsi kirkastaa ehtoollisen salaisuutta ja riemullinen loppuvirsi lähettää seurakunnan elämään todeksi kaiken voittavaa uskoa, josta on messussa kuultu.

Uusiin nopeisiin virsiin Heinon on vaikea yhtyä, mutta laulelmatyyppiset uudet virret ilahduttavat häntä.

– Vaikka saksalaiset koraalit on veisattu sydämeeni, hengellinen musiikki-ilmaisu voi olla muutakin.

Kuopiolainen Petri Ruotsalainen on opetellut uusia virsiä mielellään ja pitää niiden vauhdista.

– Mielestäni olisi hyvä, jos Yle Radio 1 soittaisi hartaissa sävelissään enemmän uusia virsiä.

”Uusista virsistä löytyy myös espanjalaista ja irlantilaista poljentoa”

Ritva Oja Nivalasta toivoo, että seurakunnat ottaisivat rohkeasti uudet virret käyttöön. Hän on kuullut ihmisten valittavan, että kirkoissa lauletaan laahaavasti ja ikävästi.

– Uudet virret eivät ole laahaavia! Seurakuntalaisille pitää antaa mahdollisuus näihin tempoltaan vaihteleviin virsiin, joista löytyy myös espanjalaista ja irlantilaista poljentoa.

Oja osallistui jo loppuvuodesta 2016 Haapajärven seurakunnan järjestämään tempaukseen, jossa veisattiin läpi yhdessä paikkakunnan kuorojen kanssa kaikki lisävihkon virret.

Oja on havainnut, että uusista virsistä suosikiksi on kohonnut numero 932: Oi ihmeellistä armoa.

”Vieraskieliset virsikäännökset ovat nykyään tarpeellisia

Tamperelainen Lassi Koivula olisi kaivannut uusiin virsiin enemmän Jaakko Löytyn ja Pekka Simojoen lauluja ja Anna-Mari Kaskisen sanoituksia.

– Messu tulisi elävämmäksi, jos näitä tuttuja hengellisiä lauluja laulettaisiin siellä. Toki Viisikielinen on käytössä monissa hengellisissä tilaisuuksissa, mutta minun tulee osallistuttua lähinnä messuihin.

Soile Kari Helsingistä on osallistunut tilaisuuksiin, joissa kanttorit ovat kertoneet uusista virsistä ja laulattaneet niitä. Näitä oppimistilaisuuksia voitaisiin hänen mielestään järjestää vielä enemmänkin.

Kari arvostaa lisävihkon erikielisiä virsikäännöksiä.

– Ne ovat tarpeellisia nykyisin, kun maahanmuutto on runsasta.

Kuva Salme Heinosta: Päivi Karjalainen

Kirsti Antilan nimi on korjattu juttuun jälkikäteen. Se oli aluksi virheellisessä muodossa Kirsi Antila.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

***

Edellinen artikkeliTemppeliherrojen historia tempaisi seurakunta-aktiivin mukaansa
Seuraava artikkeliTeologia.fi: Viisaus on kokemusta ja soveltamisen taitoa, joka koituu muiden hyväksi

Ei näytettäviä viestejä