Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa ensi talven koviin energialaskuihin on varauduttu vaihtelevasti. Yhteinen ongelma on vaikea ennustettavuus. Lisääntyneet lämmityskulut on katettava leikkaamalla muista kuluista, pahimmassa tapauksessa toiminnasta.

Karuimpien uhkakuvien toteutuessa energiansäästötalkoot eivät riitä, vaan joudutaan säännöstelemään sähköä.

Soittokierros eri puolille Suomea elokuun helteillä kertoi, että vielä ei olla huolestuneita, mutta uutiset sähkön ja öljyn korkeista hinnoista panevat monen seurakunnan laskelmat uusiksi.

– Vielä ei ole erityisemmin varauduttu, mutta pakon edessä kiinteistöjen lämpötiloja pitää alentaa, Porin seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Arto Huhtanen sanoo.

Hän kertoo, että Porin seurakunnilla on hyvät pitkäaikaiset sähkösopimukset, mutta jossakin vaiheessa nekin on uusittava.

– Tämän vuoden kehitys on ollut sellainen, ettei siihen ole osattu varautua. On peilattu edellisiä vuosia ja tehty pieniä indeksikorotuksia, mutta isoa varautumista ei ole.

Porin seurakuntayhtymässä on iso kiinteistökanta. On tusinan verran kirkkoja Reposaaresta Laviaan ja Pomarkkuun ja lisäksi kappeleita ja paljon muita kiinteistöjä. Lämmitettävää riittää, kuten niin monessa muussakin seurakunnassa.

Kajaanissa huolestuttaa öljyn hinnannousu

Kajaanissa lämmityskulut ovat vielä suuremmat kuin Etelä-Suomessa, missä ei sinänsä ole mitään uutta. Sen sijaan öljyn hinnan raju nousu rassaa seurakuntia, joissa on vielä käytössä öljylämmitys.

– Suurimmat haasteet ovat isoissa öljylämmitteisissä kiinteistöissä, että millä se öljy korvataan, kiinteistöpäällikkö Mikko Heikkinen Kajaanin seurakunnasta sanoo.

Kajaanissa määräaikaiset sähkösopimukset ovat voimassa, mutta energiankulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Säästöjä voidaan saada varsinkin ilmastoinnin ja veden lämmityksen optimoinnilla. Turhaan ei lämpöjä pidetä päällä, jos käyttöä ei ole.

– Muutama seurakuntakeskus lämpiää vielä öljyllä, ja siellä kustannusten nousu on pahin. Polttoöljyn hinta on noussut niin rajusti. Se näkyy meidän seurakunnassa tosi selvästi, Heikkinen toteaa.

– Kyllä nyt aika lailla sumussa mennään. Ei tiedetä yhtään, mitä tammikuu 2023 tuo tullessaan. Yritetään varautua parhaamme mukaan, niin että selvitään.

Lämpötiloja ei voi pudottaa liian alas

Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin toteaa, että energiansäästö on ollut keskeinen asia Vantaalla jo vuosia. Sekä ympäristösyyt että taloudelliset syyt ovat tähän ajaneet. Öljylämmityksistä on luovuttu kokonaan. Yhdessä kohteessa on aurinkopaneelit.

– Vantaan kirkoista valtaosa on kaukolämmön piirissä. Se on pysyvä ratkaisu. Sähkönkulutuksessa voidaan säästää lisäämällä sisäistä tiedotusta.

Pahin skenaario ensi talvea ajatellen olisi Kraufvelinin mukaan, jos energiakriisi alkaisi näkyä muussakin kuin hinnoittelussa.

– Jos varavoimareservitkään eivät riittäisi ja tulisi sähkökatkoksia, jotka aiheuttaisivat talotekniikan vikoja. Se olisi pahin, mutta sellaista ei ole näköpiirissä.

Voimakkaat hinnannousut vaikuttavat todennäköisesti korjausbudjetteihin. Varsinaisesta toiminnasta Vantaalla tuskin jouduttaisiin leikkaamaan.

– Jos ajatellaan vuosi eteenpäin, suurin haaste on epävarmuuden lisääntyminen. Ennustettavuus vaikeutuu, olipa hintojen suunta mikä tahansa. On vaikea tietää mittakaavaa, mihin on varauduttava. Budjetin teko on aina vaikeaa, nyt se on erityisen vaikeaa, Timo Kraufvelin sanoo.

Etelä-Pohjanmaalla Kurikan seurakunnan kiinteistömestari Timo Eilola toteaa, ettei tulevaan talveen varautumisesta ole paljon yleisesti keskusteltu.

Kurikassakin on aika paljon ongelmakiinteistöjä, joita lämmitetään öljyllä ja suoralla sähköllä. Suurin osa rakennuksista on kuitenkin liitetty kaukolämpöverkkoon.

Mikä olisi pahin skenaario ensi talvena Kurikassa?

– Jos sähköä jouduttaisiin säännöstelemään, koska silloin ei voi itse määrätä ajankohtaa. Siitä tulisi vaikeuksia. Kiinteistöjen käyttöprosentit ovat pieniä, joten jos säännöstellä voi itse meille sopivana ajankohtana, asiat sujuvat. Lämpötiloja ei tietenkään voi pudottaa liian alas ilman että kiinteistöt kärsivät.

Kirkkoneuvos ei pidä harkinnanvaraista avustusta täysin poissuljettuna

Lämmitysjärjestelmiä kehitetään seurakunnissa kohde kerrallaan. Suuriin uudistuksiin ei ole ainakaan nopeasti käytettävää investointirahaa. Näin ollen uudistukset vievät useita vuosia.

Kirkon keskusrahastosta anotaan vuosittain korjausrahaa, ja usein anomukset koskevat lämmitysjärjestelmien uusimista. Energiakriisin ja korkeiden hintojen aiheuttamaan kustannusten nousuun voi olla vaikeampi saada apua.

Kirkkohallituksen talousosaston johtaja, kirkkoneuvos Juha Tuohimäki ei sulje kokonaan pois mahdollisuutta saada harkinnanvaraista tukea nykyisenkaltaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa. Tätä tukea Kirkon keskusrahastosta seurakunnat voivat hakea kerran vuodessa keväällä.

– Seurakunnan pitäisi kuitenkin pystyä näyttämään, että talousongelmat johtuvat korkeasta energialaskusta, Tuohimäki sanoo.

– Eletään kuitenkin poikkeuksellisia aikoja. Periaatteessa voitaisiin myöntää tukea kertaluonteisena avustuksena.

Mitään katastrofirahastoa Kirkkohallituksella ei ole. Kun ukrainalaisia sodan uhreja halutiin auttaa, rahaa järjestettiin lisätalousarviolla ja toimitettiin Kirkon Ulkomaanavun kautta.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Korkea energian hinta rasittaa seurakuntiakin – nämä ovat suurimmat huolet eri puolilla maata