Korjausvelka on hyvä konsultti kiinteistösäästöjen etsintään

Soittokierros muutamiin seurakuntiin vahvistaa yliarkkitehti Antti Pihkalan näkemyksen: seurakunnat ovat havahtuneet kiinteistöjen ylläpidon vaatimiin säästötalkoisiin. Kiinteistöstrategia on otettu mukaan seurakuntatoiminnan suunnittelun olennaiseksi osaksi ja rakennemuutoksen välttämättömyys on tiedostettu.

Mutta ongelmiakin on, etenkin pienemmissä seurakunnissa, kun korjausvelka karkaa tavoittamattomiin.

Tampere: Tavoite 0,2 neliötä jäsentä kohden

Tampereen seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Heikki Päätalo kiteyttää tilanteen hyvin: korjausvelkaa on enemmän kuin talous kestää ja nyt on tarkasteltava kriittisesti sitä, paljonko tiloja tarvitaan per seurakunnan jäsen. Päätalon laskelma on puhtaan matemaattinen: tiloja tarvitaan 0,2 neliömetriä seurakunnan jäsentä kohden.

– Se on yksi tunnusluku. Toinen luku voi olla, miten paljon toimintakuluista käytetään seinien ylläpitoon. Yhtymän tasolla meillä on tässä vaiheessa tavoitteena 20 prosenttia. Katsotaan riittääkö se jatkossa. Olemme aika lähellä, sillä nyt kiinteistöjen ylläpitokulut ovat 22 prosenttia kaikista toimintamenoista.

Tampereella ei tällä hetkellä ole rakennusten osalta suurempia ongelmia, koska viimeisten 10 vuoden aikana on tehty suurimmat kirkkojen peruskorjaukset. Painopiste on nyt rakennemuutoksen jälkeen erityisesti seurakuntien muissa toimitiloissa. Tavoitteena on vähentää toiminnan käytössä olevia neliöitä 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä

Isoja ajankohtaisia hankkeita Tampereella ovat Pispalan kirkkokokonaisuuden peruskorjaus sekä uuden seurakuntatalon rakentaminen Teiskon Kämmenniemeen. Kun uutta tehdään, taustalla on vanhasta luopumista niin, että kokonaisneliöt vähenevät.

Mäntyharju: Kiinteistökorjaukset rahoitetaan avustuksilla, säästöillä ja metsää myymällä

Suhteessa paljon suuremmissa ongelmissa ollaan Mäntyharjun seurakuntaan kuuluvalla Pertunmaalla. Seurakuntatalo on jouduttu ottamaan pois käytöstä kosteusvaurioiden takia ja nyt mietitään jatkoa.

Kuntotarkastajan arvio korjauskustannuksista oli 500 000 euroa, mutta talouspäällikkö Risto Jaakolan mukaan tarkoitus on päästä edullisempaan ratkaisuun. Eri vaihtoehtoja selvitellään syksyn aikana ja siihen on saatu kirkkohallitukselta 70 000 euroa rakennusavustusta.

Mäntyharjulla korjataan myös vuonna 1822 valmistunutta seurakunnan pääkirkkoa, joka on maan suurin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko. Kirkon yhden nurkan kosteusvaurioiden takia joudutaan seinää purkamaan suurelta alueelta. Kosteusvauriot eivät ole aivan tuoreita, sillä ne ovat Jaakolan mukaan syntyneet sadan vuoden aikana.

Korjauksen kustannusarvio on kaikkiaan 1,5 miljoonaa euroa, mutta siihen sisältyy myös muita kirkon sisäpuolisia korjauksia. Kirkkohallituksen rakennusavustusta on hankkeeseen saatu 600 000 euroa. Loppu rahoitetaan aikaisemmilla säästöillä ja metsän myynnillä, joten kovin pahaa lovea seurakunnan käyttötalouteen korjaukset eivät aiheuta.

Turku: Luottamushenkilöiden asenne tiloista luopumista kohtaan on muuttunut

Turussa pohditaan parhaillaan mitä tehdä käyttökieltoon asetetulle Pallivahan kirkolle. Tapaus on tyypillinen viime vuosikymmenien kirkoille. Vuonna 1968 valmistunut kirkko on rakennettu rinteeseen niin, että perustuksista puuttuivat kosteuseristykset. Valumuotit on jätetty perustuksiin lahoamaan, kapillaari-ilmiö nostaa kosteuden sisätiloihin ja salaojat on asennettu liian ylös.

Kustannusarvio peruskorjaukselle on 2–3 miljoonan euron luokkaa. Tilanne on myös sikäli tyypillinen, että vaurioiden laajuus on paljastunut vasta vähitellen sen jälkeen, kun korjaukset on aloitettu. Kiinteistöjohtaja Seppo Kosolan mukaan edessä on nyt kaksi vaihtoehtoa: tehdään arvioitua laajempi peruskorjaus tai puretaan kirkko ja rakennetaan tilalle nykyisten tarpeiden mukaiset uudet tilat.

– Ratkaisua helpottaa se, ettei kirkkoa ole vihitty kirkkolain mukaiseksi kirkoksi eikä se ole suojelukohde. Mutta varmasti rakennusvalvonnalla ja museokeskuksella on sanansa sanottavana mahdolliseen purkamiseen.

Seurakuntien tilakysymyksiä on Turussa herätty pohtimaan laajemminkin. Taloustilanteen pakottamana luottamuselimien asennoituminen on selvästi muuttunut parin viime vuoden aikana.

– Esitin jo kuusi vuotta sitten tilojen karsimista, mutta se ei silloisessa tilanteessa saanut vastakaikua, Kosola sanoo.

Loppuvuoden aikana on käsittelyyn tulossa rakennemuutosohjelma, jonka yhteydessä tarkastellaan seurakuntien lukumäärää ja myös tilakysymyksiä.

– Turun seurakuntayhtymän alueella on 14 kirkkoa. Niistä ei tulla luopumaan, mutta seurakuntakotien osalta paineita yhdistämiseen ja luopumiseen on varmasti, Kosola sanoo.

Vantaa: Tikkurilan koko kirkkokortteli uusiksi

Aivan oma lukunsa on Vantaan Tikkurilan kirkkokorttelin kohtalo. Seurakunta on jo tehnyt päätöksen vuonna 1957 valmistuneen Tikkurilan monitoimitilan ja sen yhteydessä olevan kirkon purkamisesta. Kosteus- ja sisäilmaongelmien lisäksi syynä on tilojen epäkäytännöllisyys.

– Kaikkien konsulttien selvityksistä käy ilmi, ettei rakennusta saa peruskorjauksella terveeksi, sanoo Vantaan kiinteistöjohtaja Sari Turunen.

Kirkkohallitus ja Museovirasto ovat näyttäneet jo hankkeelle vihreää valoa, mutta Vantaan kaupunki haraa vastaan. Vantaan Kaupunginmuseo pitää sitä rakennuksena, joka yhdessä kaupungintalon kanssa muodostaa Tikkurilan keskustaa hallitsevan kaupunkikuvallisen kokonaisuuden.

Tikkurilan kirkkohanke on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka hankesuunnitelma on parhaillaan kirkkovaltuuston käsittelyssä. Kirkkokortteliin tulevia palveluja suunnitellaan asiakaslähtöisesti palvelumuotoilun avulla.

Kirkko rahoitetaan seurakuntien omilla varoilla, kirkkokorttelin kehittämisestä saatavilla tuotoilla ja näillä näkymin myös 1,5 miljoonan euron lainalla. Hankkeeseen on varattu maksimissaan 20 miljoonaa euroa.

Muita suuria hankkeita Vantaalla ovat Hämeenkylän kirkon julkisivukorjaus ja Pyhän Laurin kirkon peruskorjauksen saattaminen loppuun. Seuraavana on vuorossa Myyrmäen kirkko, jossa kosteusvauriot ovat aiheuttaneet sisäilmaongelmia.

Oman lukunsa Vantaalla muodostavat uudet varsinkin Kehäradan varteen nousevat asuinalueet. Niillä perusajatus on vuokratilojen käyttö ja mahdollinen yhteistyö myös kaupungin kanssa.

– Takana ovat ne ajat, jolloin uuden lähiön suunnittelussa lähtökohta oli kirkko keskelle kylää, Turunen sanoo.

Oulu: Edetään hallitusti ja suunnitelmallisesti

Oulussa kiinteistöstrategia tuntuu olevan hyvin hallinnassa. Seurakuntayhtymässä on ollut vuodesta 2013 käytössä Talouden turvaamisohjelma, jonka puitteissa toteutetaan hallittua tiloista ja kiinteistöistä luopumista.

– Vuosittaisen investointiohjelman tavoitteena on pitää 10 vuoden aikana investoinnit poistojen suuruisina. Käytännössä se tarkoittaa keskimäärin korkeintaan 3,5 miljoonan euron investointeja vuositasolla, kertoo kiinteistöjohtaja Jaana Valjus.

Kirkoista ei Oulussa ole tarvetta luopua, vaan ohjelma keskittyy seurakuntataloihin ja muihin tiloihin. Kiinteistöt, joista on luovuttu, ovat yleensä olleet asunnoista tai pappiloista esimerkiksi kerhotiloiksi muutettuja tiloja. Ohjelman puitteissa on jo kaksi suurempaa elinkaarensa päähän tullutta seurakuntakeskusta saanut purkupäätöksen.

Iso tekijä peruskorjausten ajoittamisessa on Valjuksen mukaan ollut säännöllisesti ja suunnitellusti tehdyt vuosikorjaukset. Viime vuosien suurin investointi (14 miljoonaa euroa) on ollut keskustan seurakuntatalon rakentaminen. Siihen yhdistettiin useita eri pisteissä sijanneita toimitiloja. Talouden turvaamisohjelmassa on varauduttu myös siihen, että lähivuosina on tulossa useita 1980 luvulla rakennettuja kirkkoja ja kappeleita peruskorjausvaiheeseen.

Helsinki: Priorisoinnissa eivät säästy kirkotkaan

Helsingissä kaikki on luonnollisesti suurta, niin myös säästötavoitteet. Seurakuntayhtymässä on ollut jo vuodesta 2005 käytössä 25 vuoden ohjelma, joka on tähdännyt kiinteistöjen määrän vähentämisen prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

– Tämä vauhti ei kuitenkaan enää riitä. Nyt tavoite on vähentää tilojen ylläpitokustannuksia 15 prosenttia vuoteen 2018 mennessä. Tämä tarkoittaa 2,6 miljoonan euron säästöä kustannuksissa, sanoo kiinteistöjohtaja Kai Heinonen.

Keskeistä on myös toimitilojen priorisointi. Seurakunnissa käydään syksyn aikana tarkkaan läpi tilatarpeet sillä silmällä, mitä tiloja ylipäätään kannattaa peruskorjata ja mistä voidaan luopua. Prosessissa eivät välttämättä säästy edes kirkot.

Syksyn aikana on tarkoitus keskustella perusteellisen peruskorjauksen tarpeessa olevien Lauttasaaren, Kannelmäen, Roihuvuoren ja Oulunkylän kirkkojen tulevasta käytöstä. Niiden osalta ei mitään päätöksiä ole vielä tehty, Heinonen toteaa.

Toistaiseksi ainoa päätös on kosteusvaurioiden tuhoamasta Hakavuoren kirkosta luopuminen. Sekin odottaa vielä kirkkohallituksen vahvistamista. Hakavuoressa on tarkoitus järjestää suunnittelukilpailu tontin tulevasta kehittämisestä. Tontille voidaan rakentaa esimerkiksi asuntoja, hoivakoti tai muun tyyppistä palveluasumista.

Heinosen mukaan on kuitenkin selvää, ettei Hakavuoreen kuten muuallekaan Helsinkiin ei enää nouse näyttäviä uusia kirkkorakennuksia. Nyt tiloja sopeutetaan tarpeisiin. Hyvä esimerkki on tuleva 40 000 asukkaan Jätkäsaari, jonne seurakuntayhtymä rakennuttaa 83 asunnon vuokratalon. Seurakunnan toimitilat tulevat talon alakertaan katutasoon.

Petäjävesi: Jostain pitää rahat haalia

Kun Helsingissä, Vantaalla ja Oulussa puhutaan trendikkäästi kiinteistökehittämisestä, ei reilun 3000 jäsen Petäjäveden seurakunnassa tällaista sanaa tunneta. Petäjävedellä on kysymys pikemminkin eloonjäämistaistelusta: Miten saada seurakunnan noin 700 000 euron verotuloista lohkaistua varat kaikkiaan viiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistön ylläpitoon ja korjauksiin?

Petäjävedellä ei puhuta mistä tahansa rakennuksista. Seurakunnalla on ”uusi” vuonna 1879 valmistunut 900 istumapaikan puinen ristikirkko, mutta tunnetuin kirkko on 1765 valmistunut UNESCO:n maailmanperintölistalla oleva Petäjäveden vanha kirkko. Lisäksi seurakunnan käytössä on 1885 valmistunut pappila ja uudempaa rakennuskantaa edustavat seurakuntakoti ja siunauskappeli.

Kun tähän yhtälöön sitten lisätään ”uuden” kirkon yli kahden miljoonan euron sisätilojen peruskorjaus, ei ole ihme, että talouspäällikkö Hannele Taponen huokaa raskaasti: kyllä kiinteistöjen ylläpito heijastuu kaikkeen.

– Se tarkoittaa, että säästä, säästä ja säästä.

On myös mietittävä, mitä nykyisistä 10 virasta jatketaan, kun osa viranhaltijoista jää eläkkeelle sekä selvitettävä, mitä yhteistoimintaa voidaan kehittää rovastikuntatasolla.

Taponen on vilpittömän iloinen, että kirkkohallitus on tullut vastaan. Kirkon peruskorjaukseen seurakunta sai lottopotin: tämän vuoden jaon suurimman 1,5 miljoonan euron rakennusavustuksen uudesta valtion määrärahasta. Omaa rahoitustarvetta jäi kuitenkin yli 500 000 euroa, siis lähes vuosittaisen verokertymän verran.

– Jostain se pitää haalia. On pakko realisoida ja myydä metsää. Eikä vain puuta vaan myös maapohjaa. Lisäksi tarvitaan lainaa, Taponen kiteyttää.

Rahalla saadaan pahoin rapistuneet sisäseinät maalattua ja maalaukset restauroitua, kallis suora sähkölämmitys vaihdettua kaukolämpöön, rossipohjan alla oleva kostea maa-aines korvattua kuivalla lecasoralla. Ja paljon muuta. Eikä nyt puhuta vielä UNESCO:n edellyttämistä vanhan kirkon ylläpitotarpeista – mutta se onkin jo toisen jutun aihe.

Talousvaikeuksista huolimatta elämä jatkuu Petäjävedellä.

– Meillä on hyvä henki, kehuu talouspäällikkö.

Jopa niin, että Petäjäveden työntekijät ja lapsikuoro saivat toteuttaa Lapuan synodaalikokouksen loppumessun. Ja kuinka ollakaan: messun otsikko oli: Pieni on suurin.

Kuvia voi selata nuolista:

1. Petäjäveden seurakunta sai lottopotin: kirkkohallitus myönsi 1,5 miljoonan euron rakennusavustuksen vuodelta 1879 olevan ristikirkon sisätilojen korjaukseen. Kuva: Risto Jutila/ Petäjäveden seurakunta

2. Kirkonrakentamisen tulevaisuuden kuva: vanha puretaan, uutta tilalle. Oulun keskustan seurakuntatalo purettiin 2012 uusien monitoimitilojen tieltä. Kuva: Elsi Huttunen/ Rauhantervehdys

3. Pallivahan kirkko Turussa odottaa lopullista päätöstä: puretaanko homekirkko kokonaan vai tehdäänkö perusteellinen peruskorjaus. Kuva: Timo Jakonen/ Turun seurakunnat

4. Vantaalla harjoitetaan suuren mittakaavan kiinteistökehitystä. Tikkurilan kirkkokorttelin purku ja uudelleen rakentaminen odottaa asemakaavan muutosta. Kuva: Vantaan seurakuntien tiedotus

Lue myös:

Kirkon toimitilojen ylläpito ravistelee pahasti taloutta

Edellinen artikkeli”Liian hidas reagointi maailmanmenoon voi pahentaa kirkon jäsenkatoa”
Seuraava artikkeliPohjoismaiden katoliset piispat myöntävät reformaation tarpeellisuuden

Ei näytettäviä viestejä