Kirkolliskokous päätti viime viikolla tulevaisuusvaliokunnan mietinnön mukaan perustaa komitean, joka arvioi kirkon kokonaisorganisaation muutostarpeet ja laatii esityksen kirkon uudesta organisaatio- ja toimintamallista.
Komitea voi laatia myös vaihtoehtoisia organisaatiomalleja. Sosiaalisessa mediassa ehdotetaan jo kilvan erilaisia nimiä komiteaan. Jos missä, luonnollisesti tässä komiteassa, pääsee vaikuttamaan kirkon asioihin – tosin toki vain jos kirkolliskokous komitean ehdotuksen mukaisesti aikanaan päättää edetä.
Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja piispa Seppo Häkkinen on sanonut, että komiteassa on kyse työvälineestä, joka tarjoaa mallin yksityiskohtaiselle organisaatiomallille. Mallin pitää olla nykyistä kevyempi ja seurakuntien työtä tukeva.
Rakenteet luovat hitauden tunnetta
Edustaja-aloitteessa kaksikymmentäviisi kirkolliskokousedustajaa esitti, että kirkolliskokous antaisi kirkkohallitukselle toimeksiannon laatia selvitys kirkon organisaatiojärjestelmän uudistamisesta. Mutta, yhtä lailla esityksessä puhuttiin myös kirkon keskushallinnon supistamisesta.
Aloitteessa korostetaan, ettei se tarkoita käynnissä olevaa kirkon keskushallinnon sääntelyn muuttamista. Se on eri asia. Aloitetta perustellaan taloudellisen tilanteen heikentymisellä. Seurakunnat ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa, mutta kirkon keskushallinto ei ole merkittävästi supistunut eikä sen tehtäviä ole aloitteen mukaan arvioitu kriittisesti. Edustaja-aloitteessa erityisesti keskushallinto nähdään liian laajana ja uudistushanke riittämättömänä.
Aloite katsoo siis käynnissä olevien uudistushankkeiden olevan liian vahvasti nykytilaa säilyttäviä ja peräänkuuluttaa radikaalimpia vaihtoehtoja. Kirkon nykyisessä hallintorakenteessa tällaisia vaihtoehtoja ei luoda eikä toteuteta nopeasti, tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä kerrotaan.
Mietinnössä viitataan kirkon tuoreeseen tulevaisuusselontekoon Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja senkin esiin nostamaan tarpeeseen kirkon rakenteiden kehittämisestä. Nykyisten rakenteiden arvioidaan luovan etäisyyden ja hitauden tunnetta.
Kirkosta kansalaisjärjestö?
Tulevaisuusvaliokunnan hivenen esseemäisesti kirjoitetussa mietinnössä kirkon hallintoa verrataan yliopiston, Puolustusvoimien, S-ryhmän ja Mannerheimin lastensuojeluliiton organisaatioihin. Mietintö esittää suoran kysymyksen: Missä määrin kirkko voi ja haluaa siirtyä kansalaisjärjestön suuntaan?
Vastaavankaltaista on pohdiskellut myös muun muassa kansanedustaja, piispa Ilkka Kantola, joka tviittasi lokakuun alussa, että kirkon pitäisi arvioida strategiassaan 2030 siirtymistä kolmannen sektorin toimijaksi.
Perusluonteeltaan kirkon organisaatio ei mietinnön mukaan näytä poikkeavalta valtakunnallisessa organisaatiossa. Jäsenpohjaisena yhteisönä kirkko rakentuu osuustoiminnan tai järjestöjen tapaan alhaalta käsin, mikä edellyttää autonomiaa. Myös yliopistoissa toimintakulttuuri perustuu vahvasti toimijoiden autonomisuuteen. Silti niissä on onnistuttu siirtymään organisaation vahvempaan integraatioon. Yliopistoissa se on tarkoittanut johdon vallan kasvua ja muun muassa virkasuhteiden lakkauttamista. Missä määrin kirkossa voidaan ja halutaan siirtyä tähän suuntaan?
Vertailu muiden organisaatioiden keskushallinnon suuruuteen ei kuitenkaan ratkaise kysymystä kirkon keskushallinnon suuruudesta, mietintö toteaa. Koko tulee arvioida kirkon kokonaisorganisaation tarpeista käsin: missä määrin tarvitaan kokonaisuutta integroivaa ja päällekkäistä työtä estävää keskushallintoa. Onko keskushallinnossa pyrittävä malliin, joka kiinteän rakenteen sijasta on joustavasti mukautettavissa tarpeiden mukaan?
Mietinnössä on pientä kirkon rakenteen vertailua Pohjoismaisten kirkkojen kanssa, mutta esimerkiksi seurakuntien työstä ja käytännön kokemuksista lähtien siinä ei asiaa sanoiteta.
Nyt toivotaan ennakkoluulottomuutta
Mietinnön mukaan kirkon nykyisissä uudistushankkeissa ei ole vahvaa teologista tarkastelukulmaa. Tämä voi vaikuttaa monitahoisen ja epäselvän rakenteen ylläpitoon. Perinteinen kirkon olemukseen perustuva teologinen työskentely johtaa helposti staattisuutta korostavaan rakenteeseen, vaikka näin ei välttämättä tarvitsisi tapahtua. Kirkon tehtävästä lähtevä teologinen tarkastelu voi auttaa luomaan aiempaa dynaamisemman organisaation ja hallinnon, mietinnössä uskotaan.
Tulevaisuusvaliokunta toivoo komitealta ennakkoluulottomuutta. Kaikenlaiset organisaatiomallit ovat luvallisia, mikäli ne ovat teologisesti kestäviä ja hyödyllisiä kirkon tehtävän toteuttamiseksi. Nykyiseen verrattuna organisaation tulee kuitenkin olla kevyempi, reagointikykyisempi ja joustavampi sekä seurakuntalaisten osallisuutta vahvistava. Tavoitteena on visioida kirkko, joka muuttuvassa toimintaympäristössä käytännöllisimmin ja tehokkaimmin julistaa evankeliumia, jakaa sakramentteja ja toimii lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.
Komiteassa on valiokunnan mukaan oltava monialaista asiantuntemusta. Tähän kuuluu kokemus isojen organisaatiomuutosten tekemisestä, organisaatiotutkimuksen ja -psykologian asiantuntemus sekä viestinnän asiantuntemus. Lisäksi tärkeää on teologinen osaaminen, erityisesti kirkko-opin alueelta, ja juridiikan tuntemus sekä kirkko-oikeuden että julkishallinnon alueelta. Tulevaisuusvaliokunta pitää myös tärkeänä yhteistyötä kirkkohallituksen kanssa.
Kirkolliskokous antoi tulevaisuusvaliokunnan tehtäväksi valmistella esitys komitean kokoonpanosta. Komitea nimitetään toukokuun 2015 kirkolliskokouksessa. Komitean organisaatiomalliehdotuksen on oltava valmis viimeistään syksyn 2016 kirkolliskokoukseen.
Tulevaisuusvaliokunnan mietintö luettavissa täällä