Kolumni: Tulevaisuudessa luterilaisia saattaa jakaa erilleen paavi

Suomalainen, vuosina 2014–2017 työskennellyt luterilais-katolinen dialogikomissio julkisti viime viikon maanantaina Helsingissä raporttinsa.

Englanninkielinen dokumentti Communion in Growth. Declaration on the Church, Eucharist, and Ministry (Kasvavaa yhteyttä: Julistus kirkosta, eukaristiasta ja virasta) on luonteeltaan sopiva ekumeeninen pamaus reformaation 500-vuotismerkkivuoden aikaan.

Raportissa mennään varsin pitkälle yhteisen opinkäsityksen tiellä. Ehtoollisteologiassa on hyvin paljon samaa säveltä. Niin paljon, että ehtoollisyhteyden tunnelin päässä ehkä näkyy jo valoa. Virkateologiassakin on edistystä. Kirkkoa puolestaan luonnehditaan raportissa ”sakramentaaliseksi puitteeksi”, jossa sakramentit toimitetaan.

***

Kirkkoon on myös uusia, mielenkiintoisia näkökulmia. Luterilaista osapuolta dialogissa johtanut Lapuan piispa Simo Peura muistutti julkistamistilaisuudessa, että luterilaisille universaali Kristuksen kirkko on hieman hahmoton, ei-näkyvä.

Yksi johdonmukainen kirkko-opillinen kysymys tähän liittyen olisi piispa Peuran mukaan se, miten luterilaisten kirkkojen kommuunio Pietarin viran kanssa tulevaisuudessa järjestetään.

Luterilaisten paavi? Tämä voi kuulostaa joistakin luterilaisilta loogiselta päämäärältä. Kirkon ykseyden konkretian lisäksi Vatikaani tarjoaisi myös kirkkopoliittista suojaa ajan tuulilta. Mutta joitakin luterilaisia nyt epäilemättä myös hieman hirvittää. Onkin mahdollista, että dialogiraportin käsittely Suomen luterilaisessa kirkossa tulee olemaan myrskyisää.

Jos raportti tulevaisuudessa johtaisi Luterilaisen maailmanliiton ja Vatikaanin tasolla tuloksiin, merkitsisi se kaiketi myös maailman luterilaisten kirkkojen enenevää jakautumista.

***

Dialogiraportti tulee ulos todella mielenkiintoiseen aikaan. Taustalla on katolisessa kirkossa tilanne, jossa paavi Franciscuksen vastainen teologinen ja kirkkopoliittinen oppositio muuttuu entistä äänekkäämmäksi.

Saksalaisten ja brittiläisten viestimien mukaan Vatikaanissa olisi jopa käynnissä pienoinen sota liian vapaamieliseksi koettua paavia vastaan. Eri puolilla maailmaa olevat katoliset piispainkokoukset ovat eri linjoilla seksuaalietiikasta ja paavillisista linjauksista, joiden mukaan esimerkiksi uudelleen avioituneiden päästämisestä ehtoolliselle pitäisi keskustella. Jotkut pelkäävät kirkon repeämistä.

Näistä syistä johtuen katolisen kirkon sisällä paavi Franciscus on joillekin jopa kerettiläinen. Mutta toisille hän voi olla ”luterilainen” uudistaja. Ken elää, näkee.

Kuva: Jussi Rytkönen. Arkkipiispa Kari Mäkinen, Lapuan piispa Simo Peura ja Helsingin katolinen piispa Teemu Sippo dialogikomission raportin julkaisutilaisuudessa lokakuun lopussa.

Lue myös:

Kolumni: Martti Luther on tärkein suomalainen, sillä mitä Suomi olisikaan ilman reformaatiota

Edellinen artikkeliKotimaa-podcast paketoi kirkolliskokousviikon: Mitkä olivat avioliittokeskustelun tunneviestit?
Seuraava artikkeliKolumni: Nykyään saman kirkon kasvatit katselevat toisiaan outoina kuin pikkuserkut hautajaisissa

Ei näytettäviä viestejä