Facebook-ystävyyteni Lähetyshiippakunnan papin Martti Vaahtorannan kanssa on opettanut minulle, että ihan eri tavoin asioista ajattelevien kesken voi syntyä lämmin, sydämellinen, kunnioittava ja antoisa keskusteluyhteys, jopa usein niin riitaisassa sosiaalisessa mediassa. Me ajattelemme Martin kanssa eri tavoin esimerkiksi naisten pappeudesta, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä, abortista ja Raamatun tulkinnasta, mutta yritämme ymmärtää toisiamme ja olemme toisillemme ystävällisiä.
Martti laittaa kaikki päivityksensä julkisiksi. Hänen seinällään käydään kiinnostavia keskusteluja uskosta, opista, veneilystä, yhteiskunnallisista kysymyksistä, politiikasta ja arvoista, musiikista, sodasta ja rauhasta sekä toisaalta myös mielenterveydestä. Martti kirjoittaa avoimesti myös masennuksestaan.
Martti sallii monenlaiset mielipiteet Facebook-sivujensa keskusteluissa. Niihin myös uskaltaa osallistua, koska hänen oma vilpittömyytensä ja avoimesti auki kirjoitettu haavoittuvuutensa saa ihmiset käyttäytymään seinällä enimmäkseen ihmisiksi. Olen miettinyt, pitäisikö meidän kaikkien näyttää rohkeammin myös herkkyyttämme. Voisiko se riisua aseista ja tehdä yleisestä keskusteluilmapiiristä ystävällisemmän?
Eräässä avauksessa Martti kertoi kokevansa helluntailaisten, ortodoksien ja katolisten kristittyjen ystäviensä olevan häntä hurskaampia, iloisempia ja pyhittyneempiä. Itseään hän luonnehti väsähtäneeksi luterilaiseksi. Monipolviseen keskusteluun osallistui useisiin eri kristillisiin kirkkoihin kuuluvia.
Itse oivalsin, että olen iän myötä lakannut kaipaamasta hengen täytetyttä, pyhittymistä ja hurskautta. En ole kylmä enkä kuuma, vaan jotenkin rehellisesti penseä. Tärkeää uskonelämän näkökulmasta on vain se, millainen Jumala on. Sillä ei ole jumalasuhteeni kannalta mitään merkitystä, millainen minä olen. Lähimmäisiäni kohtaan toki yritän olla aito, vilpitön ja empaattinen. Mutta uskon näkökulmasta vain Jumalalla on väliä.
Minulle tämä ajatus on luterilaisuuden suuri aarre. Ihminen on mitä on ja saa olla. Jumalan edessä ei voi eikä tarvitse esittää mitään. Ei tarvitse yrittää olla pyhä, käydä säännöllisesti kirkossa, lukea säännöllisesti Raamattua tai suorittaa uskoaan – vaikka sellainen voi toki olla ihmiselle hyödyksi. Jumalan ja ihmisten edessä olemme vastuussa vain suhteesta lähimmäisiimme, siitä miten kohtelemme muita ja erityisesti Jeesuksen mainitsemia vähäisimpiä – myös somessa. Jumalasuhteen voimme jättää vapaasti ja luottavaisesti Jumalan huoleksi ja Jumalan varaan.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!