Kolumni: Avoimien ovien pakolaispolitiikka on Ugandassa hyväksi kaikille

Ugandan sanotaan olevan pakolaispolitiikaltaan maailman vieraanvaraisimpia maita. Täällä on edelleen runsaasti naapurimaista tulleita pakolaisia.

Pakolaiset rekisteröidään rajalla, minkä jälkeen he saavat oikeuden koulutukseen, terveydenhoitoon, työntekoon ja muihin palveluihin. Ainoastaan oikeus äänestää kansallisissa vaaleissa on rajattu heiltä pois. Vastaavaa käytäntöä ei useinkaan ole muissa maissa, ja juuri siksi pakolaisia virtaa Ugandaan. Sota, väkivalta, taloudellinen kriisi ja poliittinen epävakaisuus etenkin Etelä-Sudanissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa saavat ihmiset jättämään kotimaansa – ja suurin osa heistä päätyy Ugandaan.

Tällä hetkellä meillä on 1,1 miljoonaa pakolaista, siis yksi suurimmista pakolaiskeskittymistä koko maailmassa.

***

Uskoakseni yksi syy siihen, miksi me ugandalaiset otamme pakolaiset avosylin vastaan, on yhteinen kulttuuri. Etelä-Sudanissa on etnisiä ryhmiä, jotka ovat levittäytyneet rajan molemmin puolin ja jotka ovat olleet jo vuosikymmeniä yhteyksissä toisiinsa poikkeamatta kulttuurisesti toisistaan juuri lainkaan.

Lisäksi me yleisesti katsomme, että tämä avoimien ovien politiikka on hyväksi kaikille osapuolille. Sekä ugandalaiset että pakolaiset hyötyvät elämää pelastavista ratkaisuista. Toisaalta pakolaisten hylkääminen voi olla kohtalokasta.

Vieraanvaraisen politiikkamme ansiosta pakolaiset saavat koulutuksen, terveydenhuollon ja jopa työllistyvät vastaanottaviin ugandalaisiin yhteisöihin. Viimein heistä tulee tuottavia jäseniä yhteiskuntaan. Tämä edistää koko maan kehitystä.

Monet muutkin maat tahtoisivat olla siinä asemassa, että voisivat vastaanottaa pakolaisia, mutta niiltä saattaa puuttua resursseja ja kansainvälisten ja paikallisten organisaatioiden tuki. Uganda on onneksi saanut eri tahot pelaamaan yhteen hallinnon kanssa pakolaisten auttamiseksi.

***

Näin suuren joukon vastaanottamisessa on kuitenkin yhä monia haasteita. Esimerkiksi terveyden, koulutuksen, veden ja turvallisuuden rahoittamisessa on puutteita. Nämä asiat voivat luonnollisesti myös aiheuttaa jännitteitä vastaanottavan yhteisöjen ja pakolaisten välille.

Pyrimme kuitenkin parhaamme mukaan etsimään tähän ratkaisuja sen sijaan, että vain katsoisimme poispäin. Hallitus ja humanitaariset järjestöt vetoavat jatkuvasti kansainväliseen yhteisöön, jotta Uganda saisi riittäviä resursseja pakolaisten kanssa toimimiseen.

Näistä haasteista huolimatta Uganda ei ole koskaan pitänyt pakolaisia taakkana. Me edelleen otamme vastaan, huolehdimme ja suojelemme heitä, koska se on moraalisesti oikein.

Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Ugandassa.

Englannista kääntänyt: Freija Özcan.

Kuva: Kirkon Ulkomaanapu

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Ympäristödiplomi auttaa kirkkoa ilmastopäästöjen torjunnassa
Seuraava artikkeli”Kuin Julius Caesarin Rubicon-joen ylitys” – Symposium johdatti uskontodialogin yllätyksiin

Ei näytettäviä viestejä