Adventin ja joulun pyhät ovat edelleen suosituimpia aikoja käydä kirkossa. Ne ovat myös tuottoisimpia kolehtipyhiä – ja siksi halutuimpia.
Seurakuntien kolehtisuunnitelmat ovat monesta osasesta koostuva palapeli. Vajaa puolet kolehtikohteista tulee seurakuntien toteutettavaksi ylhäältä. Kirkkohallitus päättää 31 kolehdin kohteen. Päätökset tehdään anomusten perusteella. Käytännössä kolehteja saavat kirkolliset järjestöt. Vuonna 2018 yhden valtakunnallisen kolehtipäivän saa poikkeuksellisesti Ylivieskan seurakunta uuden kirkon rakentamiseen.
Järjestöille kolehtipyhät ovat mahdollisuus esitellä toimintaansa kirkkokansalle. Lisäksi kolehdeissa liikkuvat isot rahat. Vuosittain kirkko kerää jumalanpalveluksissa kolehtia noin kymmenen miljoonaa euroa.
***
Kolehtipyhien hausta ei haluta puhua kilpailuna, mutta hakijoita on enemmän kuin saajia. Siksi järjestöt panostavat hakemuksiin.
– Kolehtianomusten eteen tehdään paljon työtä, vahvistaa varainhankinnan koordinaattori Tanja Hirvilammi Suomen Lähetysseurasta.
Lähetysseurassa prosessi alkaa helmi-maaliskuussa, jolloin seura alkaa kartoittaa sopivia kolehtipyhiä ja -teemoja. Kirkkohallitus arvioi kolehtikohteita sekä kolehtia hakevaa järjestöä ja sen työn vaikuttavuutta. Mitä useamman seurakunnan toimintaa kolehtia hakevan järjestön toiminta koskee, sitä todennäköisempää on, että järjestöä onnistaa.
Päätöksissä korostuvat lähetystyö ja kansainvälinen diakonia. Kirkon virallisille lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle myönnetään vuosittain vähintään yksi kolehti. Erityisen hyvässä asemassa ovat useampia kolehteja saavat Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura. Seurakuntien kolehtipotista meni vuonna 2016 Lähetysseuralle 1,5 ja Kirkon Ulkomaanavulle 1,2 miljoonaa euroa. Ero kolmantena tulevaan Suomen Pipliaseuraan on huomattava. Pipliaseura sai kolehtituottoja runsaat 200 000 euroa.
***
Lähetysseura kuului myös tämänvuotisen kolehtikilpailun voittajiin. Se sai vuodelle 2018 viisi päivään sidottua kolehtia sekä neljä kolehtisuositusta, enemmän kuin yksikään muu järjestö. Erityisesti päivään sidotut kolehdit ovat merkittäviä, sillä niistä voidaan viestiä tehokkaasti seurakunnille ja lahjoittajille. Toinen Lähetysseuran voitto oli ensi vuoden ensimmäisenä adventtisunnuntaina kerättävä kolehti.
Pyhien vieton muuttuminen nähdään kolehtien kautta myös järjestöissä.
– Joitakin vuosia sitten loppiaisen kolehtituotto oli suunnilleen 100 000 euroa. Nyt se on laskenut noin 60 000 euroon, Tanja Hirvilammi sanoo.
Suurten juhlapyhien lisäksi Lähetysseura tavoittelee nykyään myös todennäköisiä konfirmaatiopäiviä. Niiden suhteen toive toteutui. Kirkkohallitus päätti, että heinäkuun toisena sunnuntaina kolehti kerätään Lähetysseuran tekemään ihmiskaupan vastaiseen työhön.
Kaikille järjestöille ei käynyt yhtä hyvin. Kirkon lähetysjärjestö Kylväjä haki kahta kolehtipyhää ja yhtä suositusta. Se sai yhden kolehtipyhän ja yhden suosituksen. Järjestössä kummastellaan myös kirkkohallituksen myöntämän kolehtipyhän aikataulutusta.
– Haimme kolehtia uskonpuhdistuksen muistopäivälle, joka on tavallinen sunnuntai. Kirkkohallitus päätti antaa meille pyhäinpäivän jälkeisen sunnuntain, joka on yksi vuoden hiljaisimmista pyhistä, viestintäpäällikkö Outi Rajala ihmettelee.
Rajala pitää kirkkohallituksen valintaa tarkoituksellisena. Uskonpuhdistuksen muistopäivälle kirkkohallitus ei määrännyt valtakunnallista kolehtia lainkaan, vaan se jää seurakuntien päätettäväksi. Rajalan mielestä valintojen perusteita pitäisi selventää.
– Esimerkiksi järjestöjen työn vaikuttavuutta voidaan arvioida monella tavalla. Kolehtipäätökset eivät ole läpinäkyviä eivätkä neutraaleja. Järjestöjä pitäisi kohdella yhdenvertaisesti. Tuntuu väärältä, että Lähetysseura saa viisi kolehtipäivää ja me yhden ainoan sunnuntain.
***
Päivään sidottujen kolehtien ohella kirkkohallitus määrää neljä tiettyyn ajanjaksoon sidottua kolehtia. Tuomiokapitulien määräämiä hiippakunnallisia kolehtipyhiä on kaksi. Kun kirkkohallitus ja hiippakunnat ovat kolehtipyhänsä määränneet, pallo siirtyy seurakunnille. Ne voivat kerätä kolehteja kirkkohallituksen suosittelemiin kohteisiin, paikallisiin kohteisiin tai seurakunnan omaan toimintaan. Järjestöt pyrkivätkin välittämään seurakunnille tietoa myös kolehtisuosituksista.
Siinä missä suurille järjestöille kolehdit ovat yksi tulonlähde monien joukossa, pienelle yhdistykselle ne voivat olla elinehto. Hiljaisuuden ystävät sai yhden valtakunnallisen kolehtipyhän. Yhdistys tukee hengellistä ohjausta ja muun muassa kouluttaa retriittiohjaajia.
– Kolehti on meille lähes elämän ja kuoleman kysymys. Valtakunnallisen kolehtipyhän tuotto on yhdistykselle noin 70 000 euroa, ja vuosibudjettimme noin 100 000 euroa, yhdistyksen toiminnanjohtaja Mika K. T. Pajunen sanoo.
Kun Hiljaisuuden ystävät muutama vuosi sitten ei saanut omaa kolehtipyhää vaan jäi suosituslistalle, sen kolehtitulot jäivät 20 000 euroon.
***
Kolehtipäätösten varmistuttua järjestöissä aletaan suunnitella, miten kolehtipyhästä saadaan kaikki irti. Seurakuntiin lähetetään kolehtivetoomuksia, saarnavirikkeitä ja onnistumistarinoita jo tehdystä työstä.
– Tavoitteena on, että tarinaa lukeva työntekijä saataisiin syttymään kolehtikohteelle. Silloin hän myös puhuu siitä eri tavalla, Lähetysseuran Tanja Hirvilammi kertoo.
Vaikuttamistyöstä huolimatta päätös antaa rahaa kolehtiin on lopulta kukkaronnyörinsä avaavalla seurakuntalaisella. Siinä törmätään auttamisen halun lisäksi myös nykyajan ongelmaan: ihmiset kantavat vähemmän käteistä mukanaan kuin ennen. Korttikoneita on harvassa seurakunnassa.
Hirvilammi toivoo, että tulevaisuudessa kolehti saadaan sidottua entistä tiiviimmin yhteen muun jumalanpalveluksen kanssa.
– Kolehdin kohdalla minulla on hetki rakastaa kaukana asuvaa lähimmäistä, jonka päivittäisessä elämässä en voi olla mukana. Se on osoitus Jumalan läsnäolosta.
***
Kolehtipäivää saa siirtää
Kirkkohallituksen määräämät kolehtipyhät velvoittavat seurakuntia. Kolehteja ei saa jättää keräämättä, mutta perustelluista syistä niitä saa siirtää. Jos seurakunnassa vierailee nimikkolähetti, kolehti kerätään yleensä lähetin järjestölle. Myös paikallinen onnettomuus tai juhlatilanne saattaa tarkoittaa sitä, että kirkkohallituksen määräämä kolehtipyhä saa väistyä.
Lokakuun lopussa kolehtipyhien siirto herätti keskustelua, kun Turussa reformaatiojuhlan yhteydessä toimitetussa messussa kolehti kerättiin Kylväjän sijaan Kirkon Ulkomaanavulle.
– Reformaation henkeen sopii paremmin ajatus kolehdin keräämisestä koulutukseen ja lukutaitoon kaukaisissa maissa kuin se, että kolehti menisi yhdelle lähetysjärjestölle, tuomiorovasti Heimo Rinne perusteli päätöstä Kotimaa24:lle.
Kylväjän Outi Rajala ei Rinteen perusteluja ymmärrä.
– Meidän kauttamme kolehti olisi mennyt juuri raamattuopetukseen ja koulutukseen, lukutaitotyöhön kaukaisissa maissa.
Myös kirkkopolitiikka vaikuttaa kolehteihin. Helsingin Kallion seurakunta ei vuosina 2008–2010 kerännyt kolehteja Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle järjestön naispappeuskannan takia. Vuonna 2011 järjestöjen Älä alistu -kampanjan aiheuttaman kohun jälkeen Kansanlähetyksen kolehteja jäi kantamatta Helsingin Malmilla.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Turun tuomiokirkossa reformaation merkkivuoden päätösmessun kolehtikohde vaihtui – miksi?