Arkkipiispa Kari Mäkisen johdolla toimiva työryhmä ideoi kirkolle uutta rovastikuntiin perustuvaa rakennetta. Muun muassa kiinteistöt siirtyisivät rovastikunnan omistukseen ja kirkollisveroprosentti olisi rovastikunnittain yhtenäinen. Hiippakuntiin kuuluivat nykyistä suuremmat rovastikunnat ja ne olisivat taloudellisesti itsenäisiä yksiköitä, mutta ydintehtävistä vastaisivat seurakunnat.
Uutta rovastikuntamalliin perustuvaa mallia käsiteltiin seurakuntien rakennemuutosseminaarissa 23. maaliskuuta Helsingissä. Osallistujien palautteessa todettiin mallin ravistelevan nykyistä rakennetta. Osa puolestaan kaipasi tuoreempaa ja radikaalimpaa uudistusta.
Rovastikuntaan kuuluisi 7-10 seurakuntaa
Rovastikuntien lukumäärä suunnitellaan kirkon ja hiippakuntien tarpeet huomioon ottaen, jos malli toteutuu. Yhteen rovastikuntaan kuuluisi noin 7-10 seurakuntaa ja yhteensä 60 000-100 000 jäsentä. Hiippakuntien lukumäärään ei ehdoteta muutoksia. Niitä on yhdeksän.
Ehdotetussa mallissa rovastikunta olisi taloudellisesti itsenäinen. Alueen kiinteistöt, hautausmaat ja muu omaisuus kuuluisivat rovastikunnalle. Siihen kuuluvissa seurakunnissa olisi sama veroprosentti.
Rovastikunnan johdossa olisi päätoiminen lääninrovasti, joka olisi myös kirkkoherrojen esimies. Seurakunnat olisivat alueellisia yksiköitä, joita johtaisi kirkkoherra ja kirkkoneuvosto.
Mallissa asuinpaikka määräisi edelleen seurakuntaan kuulumisen. Rovastikuntavaltuusto valitsisi kirkkoneuvostojen jäsenet, ja työntekijät olisivat palvelussuhteessa rovastikuntaan.
Uudella rakenteella haasteiden kimppuun
Työryhmän mukaan kirkko tarvitsee uuden rakenteen, jotta edessä oleviin haasteisiin ja yhteiskunnan muutoksiin voidaan vastata.
Haasteisiin kuuluvat muun muassa toiminnan hiipuminen pienissä ja köyhtyvissä seurakunnissa, jäsenmäärän väheneminen, jäsenistön sosiokulttuuriset muutokset ja uudet tarpeet sekä seurakuntien taloudellinen eriarvoisuus.
Tällä hetkellä seurakuntarakenne on riippuvainen kuntarakenteesta, minkä vuoksi kuntien koon suureneminen kasvattaa seurakuntien kokoa.
– Viime vuosikymmen on ollut seurakuntien työntekijöille erityisen raskas jatkuvien liitosprosessien johdosta, eikä tälle kehitykselle näy loppua mikäli kuntakytkös ja nykyiset seurakuntarakenteet säilyvät, projektipäällikkö Erkki Saarinen kirkkohallituksesta toteaa.
Rakennetyöryhmä jatkaa vielä rovastikuntamallin työstämistä ja luovuttaa sen alkusyksystä Seurakuntien rakennemuutos -hankkeen ohjausryhmälle.