Kirkon Ulkomaanapu 70 vuotta – juhlapuheissa kiitosta rohkealle toiminnalle

Kirkon Ulkomaanavun 70-vuotisjuhlaa teemalla #Rohkeus2017 vietettiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa puhepainotteisesti.

– On erittäin kunnioitettavaa, että riskeistä huolimatta Kirkon Ulkomaanapu on päättänyt työskennellä maailman hauraimmissa maissa, pääministeri Juha Sipilä totesi puheessaan.

Kirkon Ulkomaanavun juhla kokosi Helsinkiin työn tekijöitä ja tukijoita. Toimittaja Baba Lybeckin juontamaa tilaisuutta rytmittivät videopätkät. Ne toivat tehokkaalla tavalla esille Ulkomaanavun työn painopisteitä hauraimmissa maissa.

Alice P. Albright korosti koulutuksen merkitystä vakauden tuojana

Valtaosin suomalaista juhlayleisöä saattoi yllättää se, että tilaisuus toteutettiin kokonaan englanninkielisenä, myös suomalaiset juhlapuhujat puhuivat englanniksi.

YK:n pääsihteerin kansanmurhien ehkäisyyn erikoistunut erityisavustaja Adama Dieng korosti uskonnollisten johtajien työn merkitystä rauhan, ymmärryksen ja molemminpuolisen kunnioituksen toteuttamisessa.

Hän totesi Antti Pentikäisen johtaman Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston olevan työnsä yksi tärkeimmistä kumppaneista. Pentikäinen on virkavapaalla Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajan tehtävästä. Tätä tehtävää hoitaa nyt Jouni Hemberg.

Toinen kansainvälinen puhuja, Global Partnership for Education -järjestöä johtava Alice P. Albright, korosti koulutuksen keskeistä merkitystä vakauden tuojana.

Viimeisimpien arvioiden mukaan 264 miljoonaa lasta ja nuorta ei käy koulua. Alice P. Albright painotti sitä, että ilman välittömiä koulutusta tukevia toimia vuonna 2030 maailman 825 miljoonalla nuorella ei ole tarvittavia taitoja köyhyydestä nousemiseen.

Albright kiitti Kirkon Ulkomaanapua erityisesti sen koulutusta tukevasta työstä.

Arkkipiispa Mäkinen: Suomi on ollut avusaaja

Arkkipiispa Kari Mäkinen nosti Rohkeuden lähteillä -puheessaan esille toisen maailmansodan merkityksen kirkkojen ymmärryksen laajentumisessa.

– Silloin kirkot ymmärsivät olevansa osa maailmaa, jossa ihmisten perusturva oli järkkynyt ja maailmankuva murentunut.

Arkkipiispa muistutti siitä, että alussa Suomi oli avunsaaja, ja että ilman Yhdysvaltain kirkoilta saatua apua etenkin Lapissa asuvat lapset olisivat menehtyneet nälkään ja kylmään.

Arkkipiispa puhui myös turvapaikanhakijoista.

– Meidän tulee seistä myös niiden rinnalla, jotka etsivät suojaa pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tai jotka ovat ajautuneet lain suojan ulkopuolelle. Haavoittuvassa asemassa olevia on suojeltava, toivottomille tarjottava toivoa, rauhaa on tuotava väkivallan keskelle, arkkipiispa sanoi.

Rohkeus-teema nousi esille kaikissa puheissa

Pääministeri Juha Sipilä kiitti Kirkon Ulkomaanapua tien valitsemisesta rohkeasti vaikeiden ongelmien ratkaisemiseksi.

– On erittäin kunnioitettavaa, että riskeistä huolimatta Kirkon Ulkomaanapu on päättänyt työskennellä maailman hauraimmissa maissa.

– Totuus on se, että hauraiden maiden tulevaisuus saattaa vaikuttaa myös oman yhteiskuntamme vakauteen. Alueet, joiden epävakauteen ei puututa, saattavat vaikuttaa meihin esimerkiksi pakolaiskriisien muodossa, Juha Sipilä sanoi.

Puheensa lopuksi pääministeri toivotti Jumalan siunausta.

Rohkeus-teema nousi esille kaikissa puheissa.

Yleisökysymysten yhteydessä kuultiin raikuvat aplodit, kun Kirkon Ulkomaanavussa elämäntyönsä tehnyt Yrjö Höysniemi muistutti siitä, että rakkauden pitää kulkea aina rohkeuden rinnalla.

Kuva: Mari Teinilä. Baba Lybeck ja Alice P. Albright.

Edellinen artikkeliPuheenvuoro: Rakentajat, saattojoukko, itsensä toteuttajat – kolme sukupolvea kamppailee kirkosta
Seuraava artikkeliKatolisen kirkon konservatiivit syyttävät paavia harhaopista – ottanut vaikutteita Lutherista

Ei näytettäviä viestejä