Kirkkohallitus on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella vuoteen 2024 ulottuva kirkon kulttuuriperintöstrategia ja siihen liittyvä toimenpideohjelma. Työskentelyn tavoitteena on, että kirkollinen kulttuuriperintö nähdään nykyistä selvemmin voimavarana ja merkittävänä osana Suomen kansallista kulttuuriperintöä.
Työryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu professori Heikki Hanka Jyväskylän yliopistosta. Työryhmän yhtenä jäsenenä ja sihteerinä toimii kirkkohallituksen kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto.
Työryhmän toimeksiannon lähtökohtana on laajentaa vuodelta 2010 olevaa linjausta Kirkkohallituksen kulttuuriperintötyön suuntaviivoista, joka pääosin keskittyi seurakuntien hallussa olevan esineistön, rakennusten ja muun aineellisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen.
Nyt tarkoituksena on ulottaa kulttuuriperintötyö koskemaan myös kirkon aineetonta kulttuuriperintöä.
– Tavoitteena on auttaa tunnistamaan uskonto kulttuurin pohjarakenteena ja ymmärtämään kirkon aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön merkitys identiteetin rakentajana niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin, työryhmän perusteluissa todetaan.
Strategian tehtävänä on saada aikaan koko kirkon pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen sitoutuminen kirkollisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja hyvään hoitoon. Strategiasuunnittelu käynnistyy kirkollisen kulttuuriperinnön määrittelyllä ja kulttuuriperintötyön lähihistorian ja nykytilanteen arvioinnilla.
Työryhmä aloittaa työskentelynsä vielä tämän vuoden puolella, ja sen on tarkoitus saada ehdotuksensa valmiiksi ensi vuoden syyskuun loppuun mennessä.
– Kulttuuriperintöstrategian hyväksyminen reformaation merkkivuonna ja Suomen itsenäisyyden juhlavuonna korostaisi kulttuuriperinnölle kuuluvaa painoarvoa, arvioi työryhmän sihteeri Saana Tammisto.
Hangan ja Tammiston lisäksi työryhmään on nimetty johtava kanttori Kaisa-Leena Hannikainen (Vihdin seurakunta), professori Jyrki Knuutila (Helsingin yliopisto), ylijohtaja Juhani Kostet (Museovirasto), ympäristöneuvos Tuija Mikkonen (ympäristöministeriö) ja johtaja Pekka Rehumäki (Kirkkohallitus).
Lue kirkon kulttuuriperinnöstä lisää Kotimaa Prosta
, jossa on laaja Saana Tammiston haastattelu. Hän puhuu erityisesti aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä kirkolle sekä seurakuntien hallussa olevan historiallisen esineistön pikaisen inventoinnin tarpeesta.
Kuva: Saana Tammisto. Kirkkotekstiilit ovat suurin ja usein eniten huoltotoimenpiteitä vaativa esineryhmä kirkoissa. Kuvassa alttarivaate eli antependium Alatornion kirkosta.
Lue myös:
Kulttuuriperintö kantaa yli katastrofien: On aika inventoida kirkollinen esineistö