Kirkon jakautuneisuus ei ole tullut Kuusamoon

Kuusamon kirkkoherran Taina Mannisen mukaan Suomen kirkkoa 2000-luvulla joissakin asioissa yhä enemmän vaivaava jakautuneisuus liberaalin ja konservatiivisen siiven välillä ei ole vielä tullut Kuusamoon.

Oikeastaan päinvastoin.

– Kuusamossa elää ja voi erittäin hyvin perinteinen kirkkouskovaisuus. Kirkko on useimmille kuusamolaisille tunnettu ja normaali asia. Täällä on hyvä olla pappina. Minun ei tarvitse pelätä, että en olisi jonnekin tervetullut, Manninen kertoo.

Manninen arvioi, että kuusamolaisessa hengellisyydessä ollaan hyvin uskollisia sanalle.

– Voisi sanoa, että täällä me olemme julistuksessa hyvin Kristus-keskeisiä. Tietysti voimme silti lähestyä kristillisen uskon asioita osin moderneillakin tavoilla, vaikkapa jumalanpalveluksien toteutuksissa. Uudet tavat eivät ole meille vieraita. Sanoma pysyy.

Manninen on aloittanut Kuusamon kirkkoherrana tämän vuoden alusta. Sitä ennen hän työskenteli pari vuotta Kuusamossa kappalaisena. Jo aikaisemmin, Kajaanissa kappalaisena työskennellessään, hän oli ollut usean vuoden ajan Kuopion hiippakunnassa jumalanpalveluskouluttajana sekä Itä-Suomen yliopiston teologian osaston kirkollisten toimitusten opettajana.

Manninen on ollut myös monessa Kirkkohallituksen alaisessa toimikunnassa. Vuonna 2012 hänet valittiin vuoden papiksi.

Kirkollisen hengenmaiseman tietyistä eroista johtuen Kuusamon ja Etelä-Suomen papeilla on Mannisen mukaan ihan eri ongelmat.

– Etelässä voi joskus olla jopa niin, että kastekoteihinkin on vaikeaa pappina mennä. Täällä pohjoisessa kirkko on ihmisille itsestäänselvyys. Mutta pelkään hieman sitä, että uusi avioliittolaki jakaa täälläkin ihmisten mielipiteitä ensi vuoden maaliskuusta alkaen. Aikaisemmin samanlainen kiistanaihe myös täällä pohjoisessa oli naispappeus, Taina Manninen arvioi.

Taina Manninen on naimisissa Kuusamon kaupunginjohtajan Jouko Mannisen kanssa. Mitä maallinen ja hengellinen regimentti, kaupunki ja seurakunta tekevät kuusamolaisten hyväksi? Lue Kotimaasta (20.10.) laaja Kuusamo-aiheinen juttu.

Kuva: Jussi Rytkönen

Edellinen artikkeli”Suntiot tarvitsisivat mielenterveyden ensiapukoulutusta”
Seuraava artikkeliPääkirjoitus: Sosiaalinen media vahvistaa Aleppon kellojen kumua

Ei näytettäviä viestejä