”Kirkon ja kristinuskon vaikutus ei ole häviämässä” – piispa Matti Repo Radio Dein kyselytunnilla

11.1. vuoden 2023 ensimmäisellä piispan kyselytunnilla Radio Deissä haastateltiin Tampereen piispa Matti Repoa monista ajankohtaisista ja ajattomista aiheista. Ariel Neulaniemen juontamassa aamulähetyksessä piispaa haastatteli Iltalehden politiikan toimittaja Elli Harju, Kotimaan artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen ja Kansanlähetyksen Uusi Tie -lehden toimittaja Virpi Kurvinen.

Harjun kysyessä piispa Revolta, mikä on kirkon rooli Suomessa vuonna 2023, Repo korosti, että kirkon ja kristillisen uskon vaikutus ei ole häviämässä minnekään.

– Vaikka jäsenmäärä laskee ja vaikka se laskisi vähemmistöksi, niin se ei tarkoita sitä, että kirkon ja uskon historiallinen vaikutus lakkaisi yhteiskunnassa. Se tuntuu taustasäteilynä.

Repo kuitenkin toteaa, että ihmisten kyky tunnistaa kristinuskon vaikutuksia huononee. Hän kertoo kiinnittäneensä huomiota esimerkiksi siihen, että Iso-Britannian kuningatar Elisabeth II:sen hautajaisuutisoinnissa hautajaisten kristillisen luonteen selittäjänä nähtiin lähes yksinomaan kuningattaren oma vakaumus.

– Ei hautajaisten voimakas kristillisyys siitä johtunut. Hänen valtakuntaansahan on myöhäisantiikista asti muovannut ja kehittänyt kristillinen usko.

Revon mukaan on haastavaa kuvitellakaan minkälaiset olisivat olleet uskonnottomat kuningattaren hautajaiset.

– On vaikea kuvitella, minkälaista kulttuuria luo uskonnoista riisuttu kulttuuri.

Kasteen puuttuminen ei ole este pelastukseen

Kotimaan Jussi Rytkösen viitatessa Augsburgin tunnustukseen ja kysyessä kasteen ja pelastuksen suhteesta, Repo toteaa kysymyksen visaiseksi.

– Tässä yhteydessä monesti viitataan siihen, mitä ryöväri ristillä Jeesukselle sanoi: ”Muista minua kun tulet valtakuntaasi”. Herra lupaa, että ”tänä iltana olet kanssani paratiisissa”, eikä häntä (ryöväriä) ehditty kastaa. Jumala joka on kaikkivaltias armahtaa armollisuudessansa.

Repo kuitenkin myöntää, että ihmisille on annettu tehtäväksi pelastuksen vuoksi myös kastaa.

– Selvästi silti näyttää siltä, että Herramme sanojenkin mukaan kasteen puuttuminen ei ole este pelastukseen.

Repo kuitenkin huomioi kirkkoisä Augustinuksen opettaneen, että kasteen halveksuminen estää ihmiseltä pelastuksen.

– Jos ihminen tietoisesti päättää, että hän ei halua tulla Kristuksen opetuslapseksi pyhässä kasteessa, niin miten hän voisi pelastuakaan?

Miksi kuulua kirkkoon?

Rytkönen kysyi Revolta myös, mikä kastettu kirkon jättänyt ihminen on teologisesti ja miksi olisi ylipäätään hyvä olla kirkon jäsen. Repo ei vastauksessaan kannustanut ihmisten jaottelemiseen, vaan korosti, että Jumala on se, joka tutkii ja sydämiä näkee.

– Meidän pitäisi kyetä kohtaamaan kaikki niin, että he ovat potentiaalisia meikäläisiä. Jumala ei kutsuaan kadu eikä kastetta takaisin vedä.

Revon mukaan kirkkoon kannattaa kuulua monesta syystä.

– Kun jäsen tulee jumalanpalvelukseen kuulemaan Jumalan sanaa, se tukee häntä muissa elämänsä asioissa. Seurakunnasta voi saada hengellistä voimaa ja vahvistua persoonana. Se vaikuttaa ihmisessä itsessään ja myös hänen yhteisössään. Moni löytää kirkosta mielekkään paikan, missä toimia.

”Nykyinen malli on toimivin kaikista kuviteltavissa olevista”

Keskustelua käytiin myös uskonnonopetuksesta. Repo toivoo, että yhteiskunnassa säilyisi hyvä uskonnonlukutaito ja että riittävä tietotaso uskonnosta säilyisi.

– Näen, että nykyinen uskonnonopetusmalli on toimivin kaikista kuviteltavissa olevista. Piispojen yhteinen intressi on toki myös se, että kouluissa tehtäisiin yhteistyötä kotien kanssa uskontojen ymmärtämisen kannalta.

Venäjän ortodoksisen kirkon tilanteesta puhuttaessa Repo korosti, että ei voi ymmärtää patriarkka Kirillin käytöstä

– Kirill on antanut tukensa Putinille ja perustellut hyökkäyssotaa jopa hengellisenä taisteluna paholaista vastaan. Miten kirkko voi johtajansa suulla antaa tälle väkivallalle ja vääryydelle tällaisen tuen? Hän tuhoaa oman uskottavuutensa ja ekumeenisen luottamuksen Venäjän ortodoksiseen kirkkoon.

Rytkösen kysyessä pitäisikö Venäjän ortodoksinen kirkko erottaa kirkkojen maailmanneuvostosta, Repo jää pohtimaan.

– Siellä on kristittyjä veljiä ja sisaria, joiden on pysyttävä meidän yhteydessämme. Patriarkan käytöstä ei silti voi kuin ihmetellä.

Ohjelma on tulossa kuunneltavaksi Dei Plus -palveluun. Löydät sinne tästä: https://deiplus.fi/

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKolumni: Entä jos kristinuskon alkuasetuksena ei olekaan synti vaan rakkaus?
Seuraava artikkeliPääkirjoitus: Miksi koululaisia pitäisi suojella siltä, miten toiset uskovat ja ajattelevat?

Ei näytettäviä viestejä