Kirkolliskokous tenttasi Kirkkohallitusta – vaalikampanja ja jumalanpalvelusyhteisöt askarruttivat

Kirkkohallituksen edustajat saivat vastata monenlaisiin kysymyksiin Kirkkohallituksen kyselytunnilla, joka järjestettiin Turussa koolla olevassa kirkolliskokouksessa keskiviikkona.

Kirkolliskokousedustaja Johanna Korhosen kysymys käsitteli piispainkokouksen uutta suositusta, jonka mukaan jumalanpalvelusyhteisöt pitäisi jäsentää selvemmin osaksi seurakuntien toimintaa. Korhonen tulkitsi, että suositus ohjaa naispapittomien messuyhteisöjen hyväksymiseen. Hän kysyi, millä perusteella suositus on tehty, kun otetaan huomioon kirkon tasa-arvopyrkimykset.

Arkkipiispa Kari Mäkinen vastasi Korhoselle, että suositus ei nimeä mitään yksityiskohtaista mallia, jonka mukaan jumalanpalvelusyhteisöjen ja seurakunnan yhteydet tulisi järjestää. Mäkisen mukaan näin on siitä huolimatta, että suosituksen taustalla oli aiemmin tehty selvitys, jossa esiteltiin yhtenä mallina muiden joukossa naispapittomat messut Porin Teljän seurakunnan toimintana.

Mäkisen mukaan suosituksen taustalla on todellisuus, jossa seurakuntien toiminnan yhteyteen tai rinnalle on syntynyt monenlaisia jumalanpalvelusyhteisöjä.

– Nyt piispainkokouksen suosituksen tarkoituksena on edesauttaa sitä, että nämä yhteisöt voisivat jäsentyä seurakunnan jumalanpalveluselämän kokonaisuuteen. Suosituksessa todetaan, että seurakunnan on syytä sopia yhteistyöstä yhteisön kanssa ja laatia kirjallinen sopimus. Ja se tulee laatia kirkon päätösten mukaisen jumalapalveluselämän toteuttamisesta.

– Suositus on ymmärretty väärin, jos sen katsotaan edistävän naisten syrjintää.

Edustaja Korhonen totesi, että kirkkokentällä piispainkokouksen ymmärretään kaikesta huolimatta suosittavan Porin Teljän mallia.

– Piispainkokouksen lienee syytä terävöittää viestintäänsä asiasta, Korhonen napautti.

Tähän Mäkinen vastasi, että suositusta on voitu lukea monenlaisilla tavoilla. Hän myönsi Korhosen olevan oikeassa: piispainkokous ei suosittele mitään erityistä mallia.

”Miksi emme kutsu ihmisiä rakentamaan meidän kirkkoamme?”

Edustaja Arto Antturi ihmetteli, miksi ensi vuoden seurakuntavaaleja mainostetaan tunnuksella #minunkirkkoni. Hän halusi tietää, voidaanko tunnuksesta vielä luopua.

– Tunnuksen valinta on hämmentävä ja panee kysymään, onko aiemmista palautteista opittu mitään.

Antturin mielestä tunnus korostaa individualistista näkemystä kirkosta. Hän kysyi, onko vaalien mainonnan kärkenä riidankylväminen.

– Miksi emme kutsu ihmisiä rakentamaan meidän kirkkoamme?

Antturille vastannut Kirkon viestinnän viestintäjohtaja Tuomo
Pesonen totesi, että tunnuksen valintaa edelsi perusteellinen keskustelu, johon osallistui seurakuntien työntekijöitä ympäri Suomea. Hän kuvasi tunnusta yläotsikoksi, joka taipuu moneen.

– Vaikka seurakunnat koostuvat yksilöjäsenistä, voi itse kukin ehdokas ja valitsijaryhmä sanoittaa tunnusta juuri sellaiseen muotoon kuin parhaaksi näkee. Vaikkapa muotoon meidän kirkkomme, ja niin edelleen.

Pesonen totesi, että vaaliviestinnän ja koulutuksen jo alettua tunnuksen vaihtaminen olisi raskas ja kallis prosessi.

Sidonnaisuuksien kerääminen vaatisi lakimuutosta

Edustaja Elina Karttunen kaipasi Kirkkohallitukselta ohjeistusta siitä, miten kirkon luottamushenkilöiden ja virkamiesten sidonnaisuudet voitaisiin ottaa kirkossa huomioon. Hänen mukaansa kuntapuolella sidonnaisuuksista ilmoitetaan uuden kuntalain myötä laajasti. Hän kertoi ajatelleensa uusista ohjeistuksista olevan hyötyä erityisesti seurakuntien sisäisissä tarkastuksissa.

Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja Kirkkohallituksen hallinto-osastolta vastasi Karttuselle, että tietojen kerääminen luottamushenkilöiltä ja niiden mahdollinen rekisteröinti tarkoittaa henkilötietojen käsittelyä.

– Jos näitä sidonnaisuuksia halutaan kerätä ja tallettaa, tulisi asiasta säätää kirkkolaissa vähän samaan tapaan kuin kuntalaissa. Mikäli tähän halutaan mennä, olisi hyvä, että asiasta tehtäisiin aloite esimerkiksi kirkolliskokoukselle ensi keväänä, Pihlaja totesi.

Kyselytunnilla puhuttiin myös muun muassa varhaiskasvatuksesta, piispanvaalien tulosten ilmoittamisesta ja sisällissodan muistovuoden tapahtumista.

Kuva: Jukka Granström. Kirkolliskokouksen täysistunto marraskuussa 2017.

Lue myös:

Avioliittoaiheesta kirkolliskokouksessa noin 60 puheenvuoroa – Räsänenkin sai puhua loppuun

Ministeri Grahn-Laasonen kirkolliskokoukselle: Kirkko on ollut voima sivistyksen puolesta

Edellinen artikkeliAvioliittoaiheesta kirkolliskokouksessa noin 60 puheenvuoroa – Räsänenkin sai puhua loppuun
Seuraava artikkeliOulun seurakunnat kouluttivat taloustsemppareita – velkaantunut saa pitkäkestoista tukea

Ei näytettäviä viestejä