Parhaillaan Turun kristillisellä opistolla koolla oleva kirkolliskokous keskusteli keskiviikkoaamun täysistunnossa edustaja-aloitteesta, joka vaatii toimia virsitietouden ylläpitämiseksi.
Aloitteessa toivottiin, että virret nähtäisiin laajemmin osana yleissivistystä ja laaja-alaista oppimista. Toivetta perusteltiin sillä, että useilla virsillä on vahva rooli suomalaisessa kulttuurissa ja juhlaperinteessä.
Aloitteen tekijät toivoivat kirkkohallituksen tarjoavan asiantuntemustaan tulevien opetussuunnitelmien laatimisessa ja tekevän selkeän listauksen yleissivistykseen kuuluvista virsistä.
Aloitteessa esitettiin myös, että kirkkohallituksen tulee toimia vuorovaikutuksessa opetushallituksen kanssa niin, että evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksessa huomioitaisiin jatkossa riittävällä laajuudella myös virsituntemus ja virsien historialliset taustat.
Merkittävien virsien määrittelyä pidettiin vaikeana
Aloitteesta virisi virkeä keskustelu. Aluksi edustaja Patrik Hagman esitti epäilyksensä aloitteen toimivuudesta käytännössä. Hagman piti ongelmallisena sen määrittelemistä, mikä kuuluu yleissivistykseen ja mikä ei. Huolenaiheeksi nousi myös se, voidaanko puhua yhtenäisestä virsikulttuurista, sillä eri seurakunnat suosivat eri virsiä.
Edustaja Janne Kaisanlahden näkemys oli toisenlainen. Kaisanlahti viittasi muun muassa presidentti Paasikiven historialliseen toiveeseen siitä, että tulevat polvet osaavat veisata. Kaisanlahden mukaan aloitteen asia on tärkeä. Samaa perinteen vaalimisen tärkeyttä alleviivasi puheenvuorossaan myös edustaja Ilmari Ylä-Autio.
Yhteiskunnallisesti merkittävien ja yleissivistykseen kuuluvien virsien määritelmä herätti kuitenkin erimielisyyttä. Edustaja Niilo Räsänen kertoi kannattavansa voimakkaasti virsitietouden lisäämistä, mutta vastustavansa listauksen tekemistä määrittelyn vaikeuden vuoksi.
”Virallisen tahon määrittelemä kaanon ei tee kulttuurista elävää”
Edustaja Seppo Parkkila kertoi perehtyneensä Tuija Syrjäniemen virsikasvatusta käsittelevään opinnäytetyöhön, jonka mukaan opettajahaastattelut paljastavat opettajien suhtautuvan virsien laulamiseen useimmiten myönteisesti. Parkkila piti tärkeänä Syrjäniemen opinnäytetyön väitettä, jonka mukaan opettajat kokivat virsien auttavan tunne-elämän käsittelyssä sekä tarjoavan lohtua ja turvaa.
Edustaja Wiking Vuori ei pitänyt aloitteen tavoitetta realistisena ja kysyi, onko uskonnonopetukseen varatussa rajatussa ajassa toivottavaa lisätä virsien opiskelemista. Valtioneuvoston edustaja Riitta Kaivosoja muistutti lisäksi, että opetussuunnitelman perusteet laaditaan opetushallituksessa.
Piispa Jari Jolkkonen nosti puheenvuorossaan esille, että jokaisella suomalaisella on nykyään virsikirja taskussa, kiittäen virsikirjan kännykkäversiota. Piispakunnasta kuultiin myös Lapuan piispa Matti Salomäkeä, joka piti aloitetta tärkeänä, mutta virsien jaottelemista ongelmallisena.
Edustaja Olli Löytty puhui aiheesta kirjallisuustieteen näkökulmasta ja korosti, että kaanoneilla on aina varjopuolensa. Löytyn mukaan virallisen tahon määrittelemä kaanon ei tee kulttuurista elävää. Hanakasti aloitettaan puolustanut edustaja Antti Ahonen toivoi, että aloite etenisi valiokuntatyöskentelyyn.
Asia eteni kuitenkin vain äänestykseen asti, jossa äänet jakautuivat 58–49. Enemmistö äänesti aloitteen hylkäämisen puolesta. Aloitetta ei lähetetty yleisvaliokuntaan.
Kirkolliskokousaloitteessa vaaditaan seurakunnilta aktiivisempaa otetta kiusaamisen vastaisessa taistelussa
Keskiviikkoaamun istunnossa esiteltiin myös aloite, jossa pyydetään kirkkohallitukselta aktiivisia toimia kiusaamisen vastaisessa taistelussa. Kolme pyyntöä sisältävässä aloitteessa toivotaan, että kirkkohallitus laatisi ohjeistusta kiusaamisen ehkäisemiseksi seurakunnan toiminnassa sekä kannustaisi seurakuntia alleviivaamaan asemaansa turvallisena ja kiusaamisvapaana vyöhykkeenä.
Lisäksi aloitteessa toivottiin seurakuntien tarjoavan tulevaisuudessa apua kiusaamisen uhriksi joutuneille.
Aloitteen olivat allekirjoittaneet Antti Ahonen, Ilmari Ylä-Autio, Seppo Parkkila sekä Tommy Björkskog. Aloite siirtyi valiokunnan käsiteltäväksi.
Kirkolliskokous on koolla Turussa 7.–11.11.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Kirkolliskokous hylkäsi aloitteen yleissivistykseen kuuluvien virsien listasta – Kiusaamisen vastainen aloite siirtyi valiokuntakäsittelyyn