Kirkolliskokous kokoontuu ensi viikolla vuoden toiseen täysistuntoonsa Linnasmäen opistolla Turussa. Viikon käsiteltäviin asioihin kuuluu erityisesti Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston talousarviot sekä toiminta- ja taloussuunnitelmat vuosille 2026–2028.

Kirkon keskusrahaston talousarvion mukaan tilikauden tulos olisi ensi vuonna -448 766 euroa. Keskusrahaston esityksessä todetaan, että käynnissä oleva muutoshanke on Kirkkohallituksen toiminnan toteuttamisen kannalta keskeisin asia vuonna 2026. Hankkeen tavoitteena on säästää kolme miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä, mikä tarkoittaa noin 35–40 henkilötyövuoden vähennystä. Hankkeen johdosta kirkolliskokoukselle nyt esitettävä toiminta- ja taloussuunnitelma ei tule toteutumaan kaikin osin suunnitellussa laajuudessa.

Kirkon eläkerahaston osalta todetaan tässä vaiheessa, että Kevalta saatujen ennusteiden mukaan eläkemenojen kasvu jatkuu maltillisena vuosien 2026–2028 aikana. Maksutulojen nähdään kasvavan vastaavasti ja rahoituskatteen odotetaan pysyvän vakaana suunnittelukaudella.

KIRKOLLISKOKOUS SAA käsiteltäväkseen muutaman kiinnostavan edustaja-aloitteen, joista syntynee runsasta keskustelua.

Samoja allekirjoittajia löytyy kahdesta aloitteesta, joista toinen perää kirkon hallinnon päätöksenteon oikeusvarmuuden lisäämistä ja toinen esittää varautumista kirkollisverosta luopumiseen ja kirkon julkisoikeudellisen aseman purkamiseen.

Aloite kirkon hallinnon päätöksenteon oikeusvarmuudesta ottaa vauhtia piispojen kesäkuisesta pastoraalisesta ohjeesta. Aloitteen tekijöiden mukaan on päädytty tilanteeseen, jossa piispat jättävät hoitamatta heille annettuja valvontatehtäviä ja sallivat kirkkojärjestyksen vastaisia toimia sekä antavat ”pastoraalisia ohjeita, jotka ylittävät, laventavat tai ohittavat kirkkojärjestyksen säädöksiä”.

Tämän lisäksi aloitteen tekijät näkevät levottomuutta herättävänä sen, että kirkkohallitus näyttää syrjivän kirkon omia järjestöjä ilman että siihen voi asianmukaisesti puuttua.

Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous antaa Kirkkohallitukselle tehtäväksi laatia selvityksen sekä ehdotuksia toimenpiteiksi hallinnon päätöksenteon oikeusvarmuuden lisäämiseksi.

Kirkollisverosta luopumiseen ja kirkon julkisoikeudellisen aseman purkamiseen varautumista esittävässä aloitteessa nähdään kirkon paine mukautua liikaa yhteiskunnan mielen mukaiseksi ja toisaalta sen yhteiskunnallisen merkityksen väheneminen. Aloitteen tekijöiden mukaan pitäisi laatia yksityiskohtainen suunnitelma varautumisesta julkisoikeudellisen aseman menettämiseen ja kirkollisverosta luopumiseen nyt, kun vuosille 2027–2032 ryhdytään valmistelemaan kirkon strategiaa. Aloitteessa toivotaan, että kirkolliskokous sisällyttää strategiaan askelmerkit varautumista varten.

METSÄNHOITOA JA metsiensuojelua käsittelevä edustaja-aloite herättänee niin ikään keskustelua. Aloitteella halutaan tukea seurakunnille metsien monimuotoisuuden vaalimiseen. Aloitteen tekijöitä huolettaa se, että Hiilineutraali kirkko 2030 -kärkihanke päättyy tämän vuoden lopussa ja Kirkkohallituksen säästöohjelman myötä on herännyt huoli ympäristötyön jatkumisesta. Nyt olisi perusteltua ottaa painopisteeksi seurakuntien metsät, joiden vaikutus hiilineutraaliuden saavuttamisessa on merkittävä.

Metsäaloitteessa esitetään, että Kirkkohallitus valmistelee metsiä koskevan kärkihankkeen vuoden 2027 talousarvioon. Lisäksi kirkon ympäristödiplomissa pitäisi metsien luontoarvojen säilyminen huomioida paremmin. Samalla aloitteessa perätään seurakunnilta kiinteistöstrategioita, joissa otetaan huomioon seurakunnan maa- ja metsäomaisuuden kestävä ja vastuullinen käyttö luontoarvoja kunnioittaen sekä kiinteistöjä koskeva ympäristövaikutusten arviointi.

Helsingin hiippakuntavaltuustolta kirkolliskokoukselle tulee käsittelyyn aloite, jossa piispainkokoukselta toivotaan selvitystä kirkon kansainvälisen työn kokonaisuudesta ja käynnistämään tarvittavat toimenpiteet järjestelmän muuttamiseksi tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Aloitteessa todetaan, että Kirkkojen maailmanneuvoston mukaan ykseys ja missio kuuluvat yhteen, kysytään, miten monen toimijan toteuttamassa missiossa toimii ykseyden pyrkimys.

Piispainkokouksella on jo jatkovalmistelussa esitys tarpeesta laatia kokonaisarvio lähetystyön organisoitumisesta tulevaisuuden kirkossa. Esitys pohjautuu syksyllä 2022 kirkolliskokouksessa nousseeseen keskusteluun aiheesta ja talousvaliokunnan tämänvuotiseen mietintöön, jossa kokonaisarviointia pidetään tärkeänä.

KIRKOLLISKOKOUKSEEN ODOTETAAN käsittelyyn myös tulevaisuusvaliokunnan mietintöä Kirkon nelivuotiskertomuksesta 2020–2023. Lakivaliokunnalta on tulossa mietinnöt Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenten valintaa koskevan säännösten muuttamisesta sekä mahdollisesti Kirkon eläkerahastosta annetun lain, kirkkojärjestyksen ja Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttamisesta, josta myös perustevaliokunta antaa lausunnon.

Käsittelyyn on tulossa myös perustevaliokunnan mietintö lehtorin viran poistamisesta kirkon järjestysmuodosta. Perustevaliokunta esittää Kirkkohallitukselle valmisteltavaksi esitystä lehtorin viran poistamisesta ja samalla siirtymäsäännöksestä, joka turvaa virassa olevien lehtorin viranhaltijoiden aseman sekä tuomiokapitulien aiempien päätösten voimassaolon.

Lue myös:

Näkökulma: Jos keskustelu ei etene, kannattaa kokeilla letkajenkkaa