Kirkolliskokous päätti lakivaliokunnan mietinnön mukaisesti, että kirkolliskokousta koskeva kirkkolain määräenemmistösäännöksen muutosesitys jätettiin raukeamaan. Kaikki kirkkolakiin ehdotetut muutokset vaativat edelleen kolmen neljäsosan ääntenenemmistön kirkolliskokouksessa.
Kirkkohallitus ehdotti, että määräenemmistösäännöksessä rajattaisiin tarkemmin asiat, jotka tulee päättää määräenemmistöllä. Tavoitteena oli, että kirkkolainsäädännön muutokset kirkon oppiin ja uskoon kuulumattomissa asioissa voitaisiin käsitellä kirkolliskokouksessa yksinkertaisella enemmistöllä.
Perustevaliokunta antoi lakivaliokunnalle lausunnon, joka kannatti kirkkohallituksen esitystä. Edustaja Heikki Hiilamo esitti lakivaliokunnan ponteen vastaesityksen, että määräenemmistösäädösten käsittelyä jatketaan lakivaliokunnassa kirkkohallituksen esityksen mukaisesti. Edustaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen kannatti Hiilamon esitystä.
– Meillä on varmasti yksimielisyys, että kirkolliskokoukselta edellytetään joustavampaa toimintaa. Yksi tehokas tapa ratkaista tämä on tehdä ero käytännöllisten ja periaatteellisten kysymysten välillä, Hiilamo perusteli esitystään.
Kirkolliskokouksen äänestyksessä lakivaliokunnan esitys voitti Hiilamon esityksen äänin 53–51. Kaksi edustajaa äänesti tyhjää, kolme oli poissa.
Kirkolliskokous päätti, että kokouksen puheenjohtajan tueksi perustetaan laajennettu puhemiesneuvosto. Laajennettu puhemiesneuvosto antaa pyydettäessä lausunnon siitä, vaatiiko yksittäisestä ehdotuksesta päättäminen määräenemmistön.
Laajennettuun puhemiesneuvostoon kuuluvat arkkipiispa, kirkolliskokouksen varapuheenjohtajat, valiokuntien puheenjohtajat, hiippakuntien piispat sekä kenttäpiispa. Jos valiokunnan puheenjohtaja on piispa, valiokunta valitsee keskuudestaan puhemiesneuvostoon maallikon.
Laajennettua puhemiesneuvostoa koskevat muutokset tehtiin kirkolliskokouksen työjärjestykseen.
Ilmoita asiavirheestä