Suomalaisen viittomakielen kirkollinen sanasto vaihtelee eri kirkkokunnissa. Vaikka kristillisten kirkkokuntien ja yhteisöjen välillä on eroja niin perinteissä, toimintatavoissa kuin teologisissa käsityksissä, voisi yhteen paikkaan koottu, päivitetty viittomisto palvella viittomakieltä käyttäviä henkilöitä myös seurakunnasta ja yhteisöstä riippumatta.

– Järjestelmällisesti koottua tietoa siitä, millaisia viittomia eri kirkkokunnissa tai uskonnollisissa yhteisöissä yleisesti käytetään, ei vielä ole, kertoo Kuurosokeat ry:n kommunikaatiotyöntekijä Sanna Nuutinen.

Parhaimmillaan uusi viittomisto voisi Nuutisen mukaan toimia siltana eri kirkkoihin ja yhteisöihin kuuluvien viittomakielisten välillä sekä antaa uusia työvälineitä heidän parissaan työskenteleville ammattilaisille. Perussanaston lisäksi kehitystyötä voitaisiin tehdä myös yhteisesti tärkeiden käsitteiden parissa.

– Miten eri termit, kuten ekumeeninen oikeastaan selitetään, ja miten termi voitaisiin viittoa ymmärrettävästi?

Uskonnollinen ja kirkollinen perusviittomisto on olemassa evankelis-luterilaisessa kirkossa ja nähtävillä kirkon nettisivuilla. Seurakuntien toimintaan osallistuvat viittomakieliset käyttävät kieltä myös oman tapansa ja tottumustensa mukaisesti.

SUOMALAISELLA VIITTOMAKIELELLÄ sana pääsiäinen viitotaan nostamalla kädet ylös ja pitämällä kyynärpäät noin yhdeksänkymmenen asteen kulmassa. Asento viittaa ristiinnaulittuun Jeesukseen. Jeesus puolestaan viitotaan koskettamalla sormella vuoroin kumpaankin kämmeneen.

Evankelis-luterilaisen kirkon piirissä käsien ristiminen on luonteva viittoma rukoukselle. Ortodoksisuudessa taas käsiä ei ristitä ja rukous viitotaan esimerkiksi tekemällä ristinmerkki.

Erot kirkkojen perinteissä näkyvät myös muun muassa sanan kanttori kohdalla. Ortodoksisessa kirkossa kanttori viitotaan kuoron johtamista kuvaavalla kädenliikkeellä, luterilaisen kirkon piirissä taas ”soittamalla” urkujen koskettimia.

Kirkollisten viittomien käyttämistä ja kehittämisen tarpeita pohdittiin syksyllä 2023 Suomen Kuurosokeat ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Keskustelun taustalla oli yhdistyksen asiakkaiden kiinnostus aihetta kohtaan, Sanna Nuutinen kertoo.

Kirkkohallituksen viittomakieli- ja saavutettavuusasiantuntija Tuula Mertanen kertoo, että kirkon viittomia sisältävän sivuston saavutettavuutta parannetaan syksyllä.

Vielä tällä hetkellä viittomasivustoa voi Mertasen mukaan olla hankala käyttää. Tiettyä viittomaa esittelevän videon löytäminen voi olla monimutkaista, ja yli kymmenen vuoden takaiset videot ovat laadultaan vanhentuneita.

Kirkkohallituksen viittomakielen käännöshanke Sana tulee näkyväksi oli käynnissä 2000-luvun alussa, ja käännöksiä on tehty jonkin verran myös tätä ennen. Käännöksiä on Mertasen mukaan olemassa muun muassa Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeista, Raamatun alkukertomuksista ja kirkkokäsikirjasta.

– Parhaassa tapauksessa käännöksiä olisi tietysti enemmän.

Eri kirkkokuntia palvelevan viittomiston kehittämisessä olisi kyse muun muassa siitä, miten ekumeeninen yhteistyö ymmärretään, Mertanen pohtii.

Tällä hetkellä Mertanen on virkavapaalla viittomakielisen työn ja vammaistyön erityisdiakonin työstä. Mertaselle viittomakieli on paitsi työkieli myös oma äidinkieli.

– Viittomakielessä on oma kielioppinsa. Viittomien lisäksi tärkeää on katse. Kääntäminen viittomakielelle on haastavaa, ja kirkon oppinäkemykset vaikuttavat kääntämiseen.

Ortodoksisuuteen ja katolilaisuuteen liittyvää viittomakielen käännöstyötä on tehty Suomessa eritoten viittomakielen tulkkausopintojen puitteissa. Tarja Kontturin vuonna 2011 valmistunut opinnäytetyö käsitteli ortodoksista uskontunnustusta, Minttu Quintanan vuonna 2015 valmistunut työ puolestaan katolisen kirkon ja uskon perustermejä.

Myös katolisen uskon opettajana toiminut Minttu Quintana tuo esiin käännöstyön laajat hyödyt.

– Katolisten termien kääntäminen voi palvella katolilaisten lisäksi myös niitä viittomakielisiä, jotka eivät tunne katolisuutta mutta ovat kiinnostuneita siitä – etenkin kun katolinen kirkko ja perinteet ovat osa myös luterilaisen kirkon historiaa.

TIMO JARVAN ÄIDINKIELI on suomalainen viittomakieli, Galina Maurasen venäläinen viittomakieli. Kummatkin ovat kuuroja, jotka ovat syntyneet kuuroille vanhemmille ja joiden suvussa kuuroutta on paljon. Yli kaksikymmentä vuotta Suomessa asunut, myös suomalaista viittomakieltä sujuvasti osaava Mauranen tapasi Venäjällä käydä ortodoksisissa jumalanpalveluksissa ilman viittomakielen tulkkausta. Tutustuminen ortodoksisuuteen on tapahtunut muun muassa kirjallisuuden kautta.

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on tällä hetkellä viisi erityisesti suomalaisella viittomakielellä palvelevaa pappia sekä yksi suomenruotsalaisen viittomakielen pappi. Lisäksi eri seurakunnissa on viittomakielisen työn diakoniatyöntekijöitä. Timo Jarva on kohdannut viittomakielisiä työntekijöitä myös helluntaiseurakunnassa vieraillessaan.

Sekä Jarva että Mauranen käyvät kaksi kertaa kuukaudessa kokoontuvassa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viittomakielisten ryhmässä.

Kuurojen kaltoinkohtelu oli yleistä vielä 1960-70-luvuilla. Kuuroja yritettiin pakottaa puhumaan, ja Jarva muistaa viittomien olleen koulussa kiellettyjä karttakepillä sormille lyömisen uhalla.

– Se, ettei ole saanut käyttää viittomia, on aiheuttanut kuuroille suurta ahdistusta.

Juttua varten on haastateltu myös koordinaattori Kaarina Lyhykäistä ortodoksisesta kirkosta sekä kuurojen diakoniatyöntekijä Kristiina Wallenius-Penttilää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä