Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa alkoi maanantaina kautta aikojen ensimmäinen kristittyjen ja kungfutselaisten välinen korkean tason uskontodialogi tai oppikeskustelu. Kokouksen aloitteentekijänä ja pääorganisaattorina on Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN). Asia selviää Kirkkojen maailmanneuvoston tiedotteesta.
Monet KMN:n itäaasialaiset jäsenkirkot elävät elämäänsä yhteiskunnissa, jossa kungfutselaisuus on vallitseva tai voimakas historiallinen moraali- ja yhteiskunnallinen oppi. Länsimaissa kungfutselaisuutta pidetään usein myös uskontona, vaikka sillä ei ole omaa jumalakäsitystä.
KMN:n varapääsihteeri Ion Sauca sanoo tiedotteessa, että kokoontumiseen mennään avoimin mielin ja sydämin. Kokoontumisen toivotaan selvittävän kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi siihen, mitä kristityt ymmärtävät ”itsellä” ja ”toisella”.
Tiedotteen mukaan kokoontumiseen on lähettänyt oman viestinsä myös Vatikaanin uskontojenvälisen dialogin neuvoston johtaja, kardinaali Jean-Luis Tauran. Viestissään hän toteaa, että kulttuurierot ja ahneus ovat haitanneet ihmisten välisiä suhteita estäen vastavuoroisuutta ja veljeyttä. Nyt tarvitaan kuitenkin uutta ja yleismaailmallista solidaarisuutta sekä dialogia.
– Asioita voidaan muuttaa, koska sekä Kungfutse että Jeesus, kuten myös heidän seuraajansa, ovat tehneet niin historiassa, Tauran viestitti.
Soulin kokouksen järjestäjinä ovat Kirkkojen maailmanneuvoston ohessa olleet Maailman lähetysneuvosto ja Korean tiede- ja elämäfoorumi. Tapaamista ovat tukeneet Korean kirkkojen neuvosto, Sungkyunkwanin yliopisto, Andongin kaupunki sekä Korean kulttuurin ja etiikan säätiö.
Kungfutselaisuuden perustajana pidetään Kungfutsea, joka eli perimätiedon mukaan Zhou-dynastian aikaisessa Kiinassa vuosina 551–479 eKr. Kungfutselaisuus oli vuosisatojen ajan keisarien Kiinassa eräänlaisen virallisen valtio- ja kasvatusfilosofian asemassa. Se menetti asemansa valtion virallisena oppina vuonna 1912, jolloin Kiinan keisarivalta kukistui.
Mao Zedongin kaudella kungfutselaisuutta syrjittiin muiden uskontojen ja ei-kommunististen aatesuuntien tavoin. Nykyisin Kiinassa on kuitenkin jälleen avattu Kungfutsen temppeleitä. Kiinan nykyinen kommunistinen hallinto suhtautuu kungfutselaisuuteen yleensä myönteisesti.
Kungfutselaisuus on vaikuttanut Kiina ohella useimmissa Itä- ja Kaakkois-Aasian maissa. Sillä arvioidaan nykyisin olevan vajaat 200 miljoonaa kannattajaa, joista suurin osa Kiinassa.
Kuva: Jussi Rytkönen. Kungfutsen temppeli Nanjingissa Kiinassa. Temppelin edessä on Kungfutsen patsas.