Seurakuntavaalit ovat pohjimmiltaan vapaata kansalaistoimintaa, mutta vaaleilla on myös enemmän kuin perustavanlaatuinen merkitys seurakunnan toiminalle. Niinpä Kotimaa Pro kysyi tällä kertaa Kirkkoherraraadilta kaksi kysymystä:
1 Voidaanko seurakuntavaaleilla vaikuttaa kirkon linjauksiin – vai onko kyse näennäisdemokratiasta? (vrt. välittömät ja välilliset vaalit)
2 Pelottaako, jos valta luottamuselimissä oikeasti vaihtuisi?
Vastausten perusteella mahdollinen uusien ehdokkaiden sisäänmarssi ja vallanvaihdos seurakuntavaaleissa ei pelota lainkaan kirkkoherroja. ”Enemmän pelottaa se, ettei olla halukkaita muutoksiin”, sanoo Lapinlahden kirkkoherra Lauri Jäntti.
Kalervo Salo, Leppävaara
1. Seurakuntavaalit vaikuttavat ennen kaikkea seurakunnan ja seurakuntayhtymän linjauksiin. Välillisesti ne vaikuttavat myös hiippakuntavaltuustojen ja kirkolliskokouksen (vieläpä mutkan kautta kirkkohallituksen) kokoonpanoon ja sitä kautta kirkon kokonaishallintoon. Vaalit siten vaikuttavat kirkon kokonaislinjauksiin. Mitä liberaalimpia seurakuntayhtymän/seurakuntien hallintoon valitut jäsenet ovat, sen liberaalimpi kirkolliskokous/hiippakuntavaltuusto/kirkkohallitus. Mitä konservatiivisempi valtuusto/neuvosto, sen konservatiivisempi on kirkon ylätason hallinto.
2. Ei pelota. Muutoksessa on uuden mahdollisuuden siemen. Tietyt realiteetit uusillekin valtuutetuille kyllä tulevat kirkastumaan.
Hannu Pöntinen, Vantaankoski
1. Kyllä voidaan. Neuvostot ja valtuustot käyttävät oikeasti valtaa siihen mihin suuntaan seurakuntaa ja sitä kautta kirkkoa kehitetään mm. strategisilla linjauksilla, rekrytoinneille varojen suuntaamisella yms.
Laiva on niin iso, että linjauksia tehdään monessa paikassa. Siksi voi olla vaikea hahmottaa kokonaisuutta
2 . Ainakin meillä valta tulee vaihtumaan joka tapauksessa. Miksi pelottaisi? Valtaa käyttävät jäsenet, jotka kuitenkin haluavat seurakunnan parasta. Minusta on turha luoda pelkokuvia/tiloja tai vastakkainasettelua konservatiivit/liberaalit, jäsenet/työntekijät tms.
Ei se niin vaarallista ole, jos ollaan eri mieltä. Asioista voidaan keskustella ja opetella elämään erilaisuuden kanssa.
Lauri Salminen, Nokia
1. Seurakuntavaaleilla on aidosti mahdollista vaikuttaa kirkon linjauksiin, sillä valitaanhan näillä vaaleilla kirkon päättäjät. Puhe näennäisdemokratiasta ilmentää kyynistä ja velttoa asennetta vaaleihin ja demokraattiseen vaikuttamiseen. Mielestäni seurakuntavaalit ovat todellinen mahdollisuus vaikuttaa.
2. Vallan mahdollinen vaihtuminen ei pelota, sillä se ilmentää demokratian toteutumista ja seurakunnan tulevaisuuden kannalta vallan vaihtuminen voi sisältää uusien mahdollisuuksien avautumista. Toki vallan vaihtuminen tai pysyminen edellisen kauden rakenteissa ei sinällään vielä välttämättä vaikuta suuntaan tai toiseen. Olennaista on, mihin valtaa käytetään ja miten.
Heikki Sariola, Kurikka
1. Paikallisseurakunnat ovat kirkon peruspilari. Vaaleilla voidaan suoraan vaikuttaa paikallisiin kysymyksiin ja välillisesti kirkon yhteiseen suuntaan. Kirkon linjauksia pohdittaessa on hyvä muistaa, että demokraattinen ulottuvuus on yksi ulottuvuus kirkon päätöksenteossa, mutta ei ainoa. Kirkon virka (pappeus) on se toinen ulottuvuus ja nämä yhdessä muodostavat päätöksenteon perustan.
2 . Ei pelota – päinvastoin. Olen tottunut toimimaan hyvin erilaisten luottamushenkilöiden kanssa. Odotan, että vaaleissa tapahtuu vaihtoa ja uudet ihmiset tuovat uusia näkökulmia päätöksentekoon. Virtaava vesi pysyy hyvänä, seisova vesi ummehtuu.
Stefan Forsén, Matteus
1.Toki on mahdollista vaikuttaa kirkkoon. Mutta se vaatii rohkeutta. Vaatii aikaa ennen kuin uudistukset kulkevat lävitse kirkon erilaisten rakenteiden. Tärkeitä on olla mukana ja vaikuttaa omaan seurakuntaansa. Sitä on mahdollista ohjailla budjetin painopisteillä. En usko, että kirkossa olisi helpompi vaikuttaa esimerkiksi suoraan kirkolliskokousvaalin avulla.
(Visst är det möjligt att påverka kyrkan. Men det kräver tålamod. Det tar tid innan förändringar når hela vägen genom kyrkans olika strukturer. Det viktigaste är väl ändå att vara med och påverka den egna församlingen. Och där är det möjligt att styra det mesta via budgetprioriteringar. Jag tror inte att det skulle bli lättare att påverka kyrkan genom t.ex. direkt val av kyrkomötet.)
2 Miksi sen pitäisi olla pelottavaa? Vallan täytyy aina käyttää, ja niin kauan kuin vallankäyttö tapahtuu järjestäytyneesti eikä kukaan tavoittele suurempaa valtaa kuin on mahdollista, ei ole syytä huoleen. Tämä edellyttää tietyst sitäi, että ne jotka haluavat käyttää valtaa seurakunnassa ovat myös halukkaita ottamaan kokonaisvastuun kirkosta, ovat halukkaita noudattamaan lakia, ja sitä että kirkkoherra käyttää sitä valtaa, joka hänelle kuuluu.
(Varför skulle det vara skrämmande. Makt måste alltid utövas. Så läge maktutövningen sker under ordnade former och man inte försöker ta större makt åt sig än vad man skall ha, så finns det ingen anledning till oro. Det förutsätter förstås att de som vill utöva makten i församlingen är villiga att ta ett helhetsansvar för kyrkan på orten, är villiga att följa lagen, och att kyrkoherden utövar den makt som tillkommer på honom/henne.)
Lauri Jäntti, Lapinlahti
1. Seurakuntavaaleilla voi vaikuttaa paljonkin seurakunnan ja seurakuntayhtymän linjauksiin. Kirkon linjauksiin myös, sillä luottamushenkilöt valitsevat hiippakuntavaltuusto- ja kirkolliskokousedustajat. Välillinenkin demokratia on demokratiaa. Kirkon vallan ydin on seurakunnissa juuri vaalien kautta. Toisaalta kirkon opilliset linjaukset eivät ole pelkästään demokraattisesti päätettävissä, vaan ovat riippuvaisia kirkon tunnustuksesta.
2. Enemmän pelottaa se, ettei olla halukkaita muutoksiin, sillä muutosvalmiutta tullaan tarvitsemaan tulevalla vaalikaudella toisaalta niukkenevien resurssien ja toisaalta rakennemuutoksen vuoksi.
Juhani Lavanko, Karjasilta
1. Seurakuntavaaleilla voidaan vaikuttaa kirkon linjauksiin. Siinä mielessä ei ole kysymys näennäisdemokratiasta Alhainen äänestysprosentti on äänioikeutettujen valinta.
2. Vallan vaihtuminen ei pelota. Toiveeni on, että luottamushenkilöiksi valittavat ovat aidosti kiinnostuneita kirkon perustehtävän toteuttamisesta ja sen edellytyksistä. Odotan myös, että heillä on innostus vaikuttaa seurakunnan elämään ja toimintaan lahjansa yhteiseen käyttöön antaen.
Kirkkoherraraadin vakiojäsenistä Katri Rinteen ja Sirkka Pylkkäsen vastaukset puuttuvat.
Lue Kirkkoherraraati: Työntekijöiltä vaaditaan tasa-puolisuutta vaaliasioissa