”Kirkko on menettänyt kosketuksensa muuhun yhteiskuntaan”

Kirkosta on muodostunut oma rinnakkainen todellisuutensa, uskoo Kotimaa Oy:n entinen toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen.

– Kun tulin tänne Kirkkopäiville, minulla oli olo, että tulen kirkkokuplaan. Tuntuu, että kirkko on menettämässä kosketuksensa muuhun yhteiskuntaan, Tapaninen pohti kirkkoa ja valtaa käsitelleessä paneelikeskustelussa eilen Kouvolan kirkkopäivillä.

Nykyään viestintäalan yrittäjänä työskentelevä Tapaninen kertoi kohdanneensa kahdenlaisia reaktioita tullessaan töihin kirkollisen organisaation omistamaan yritykseen.

– Moni sanoi, etten tiennyt sinun olevan niitä tarkoittaen uskiksia. Toinen reaktio oli, että ylistettiin kirkon tuotetta. Jos vain saisitte jakelujärjestelmän toimimaan, niin kaikki olisi kunnossa, Tapaninen sanoi.

Suomen kuvalehden ja Kotimaan entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen kertoi huomanneensa, että kirkon ääntä kuunnellaan entistä vähemmän yhteiskunnallisen vallan pöydissä. Tapanisen mielestä yhteiskunta ei toisaalta tule toimeen ilman kirkkoa, mutta toisaalta kirkolle ei tiukan opillisena instituutiona ole tilausta.

Kristillisdemokraattien entinen kansanedustajan, erityisopettaja Sari Palmin mielestä kirkon paras vastaus haasteisiin on kuitenkin tarjota rohkeasti omaa sanomaansa. Sanoman Palm määritteli evankeliumiksi.

– Emme tarvitse kirkkoa vain sitä varten, että se on. Sen tarkoitus lähtee liikkeelle hengellisestä tarkoituksesta. Suurin vallankäytön tarkoitus on huolehtia siitä, että ihmiset löytävät kirkon ja silloin se ydin tarkoittaa kolmiyhteistä. Toisaalta on oltava se ryhmä, joka kaipaa kirkkoa ja lämpimiä kosketuspintaa, Palm sanoi puhuen kirkon toimintaan osallistuvista ja sitä kaipaavista ihmisistä.

Tapanisen mukaan kirkossa pelätään omaa äänenkäyttöä lähes neuroottisesti.

– Eräässä tilaisuudessa pohdittiin pienessä ryhmässä sitä, ettei mitään uskalla sanoa ääneen, jottei kukaan suuttuisi. Ja sitten se ryhmä ei uskaltanut jakaa sitä keskusteluaan edes isommalle salille, Tapaninen tylytti.

Hän muistutti, ettei kirkolla pitäisi olla mitään salassa pidettävää. Pikemminkin sen olemassaolon tarkoitus on jakaa sanomaansa.

Kuvassa Tapani Ruokanen, Sari Palm ja Jaakko Tapaninen. Kuva: Joona Raudaskoski

Edellinen artikkeliNeljä tapaa tehdä poliittista diakoniaa
Seuraava artikkeliMitä hyvää kirkossa tapahtuu? – Kirkon toivot kertovat

Ei näytettäviä viestejä