Kirja-arvio: Risto Saarisen kirja toivosta on monipuolinen, syvällinen ja uusia näkyjä avaava

Uudella teoksellaan Oppi toivosta (Gaudeamus) Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen jatkaa sarjaansa, jossa aikaisemmin ovat ilmestyneet Oppi rakkaudesta (2015) ja Oppi luottamuksesta (2017).

Saarisen lähestymistapaa toivon käsitteeseen voi luonnehtia haltuunotoksi. Ensimmäinen varsinainen luku on ”Toivon aatehistoria”, jossa kirjoittaja maalaa käsitteen taustaksi raamatullis-teologisen maiseman. Siinä hän nostaa esille monia toivoa pohdiskelleita ajattelijoita Tuomas Akvinolaisesta varhaismodernin filosofian nimien kautta moderneihin ulko- ja kotimaisiin tutkijanimiin.

Muita lukuja ovat ”Toivon teologia”, ”Ympäristökriisi ja toivo”, ”Toivon minämuotoisuus” sekä kappaleet, joissa Saarinen analysoi esimerkiksi toivon kääntöpuolia, teodikeaa, kohteita, utopiaa, identiteettiliikkeitä ja toivoa koko maailmassa.

Tällaiset otsikot puhuvat puolestaan ja antavat myös lukijalle, mitä lupaavat. Jos olisi pakko valita, analyysi ”Toivon kääntöpuolet, teodikea ja taakat” tai ”Toivo yliopistossa ja koko maailmassa” ovat kenties erikoisinta ja lähtökohtaisesti uusinta uutta tässä kirjassa.

Kautta koko muun esityksensä Saarinen kommunikoi oman pohdiskelunsa lukuisten toivon käsitettä mietiskelleiden menneiden aikojen ja modernien teologien ja filosofien kanssa. Muutama sivu omistetaan myös sille, mitä muissa suurissa maailmanuskonnoissa on ajateltu toivosta ja sen merkityksestä.

Kautta koko kirjan sivuilla kulkee ajoittain alakertomuksena muusta tekstistä irralleen kursivoitu kriisissä olevan moniongelmaisen miehen pohdinta olemisesta, elämisestä, hyvästä ja toivostakin. Insertti toimii kirjallisena keinona hyvin ja herättää lukijan mielenkiinnon, mutta sen perimmäinen pyrkimys jää ehkä hieman hämäräksi.

Risto Saarisen Oppi toivosta on monipuolinen, syvällinen ja myös uusia näkyjä avaava porautuminen toivon erilaisiin merkityksiin ja ulottuvuuksiin.

Kovin helppoa luettavaa kirja ei ole, mutta vaikeana ja monella tavalla rikkoutuneena aikanamme tämäntyyppisen kirjan soisi kuluvan mahdollisimman monissa lukevissa käsissä.

Risto Saarinen: Oppi toivosta. Gaudeamus 2020. 192 sivua.

Kirjoitus on julkaistu alun perin 28.2. ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

Kuva: Olli Seppälä

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliUusia ilmoituksia kesäjuhlista: Sanan Suvipäivät ja Kansanlähetyspäivät siirtyvät verkkoon
Seuraava artikkeliKolumni: Kristillinen teologia on oppia kuoleman vaarallisuudesta ja rokotteesta sitä vastaan

Ei näytettäviä viestejä