Kimmo Kivelä: Ulkomaisen viihteen asemasta Ylellä keskusteltava

Ylen hallintoneuvosto valitsi tiistaisessa kokouksessaan puheenjohtajakseen kansanedustaja Kimmo Kivelän (ps). Hän oli hallintoneuvoston jäsen myös kaudella 2011–2015.

Puheenjohtajuus siirtyi kansanedustaja, piispa Ilkka Kantolalta (sd) rovasti Kivelälle. Näyttääkin siltä, että puheenjohtajuus on jonkinlainen kirkonmiesten etuoikeus.

– Tuskinpa, se on ehkä enemmän kuitenkin sattumaa, Kivelä naurahtaa.

Pastori Kivelä tietää, että Ylellä on lakisääteinen velvollisuus tarjota hartausohjelmia. Jos Kivelästä on kiinni, niillä menee hyvin jatkossakin.

– Se on sitä koko kansan Ylen tehtävää, kansojen laajojen kerroksen palvelemista. Kirkkohallituksen ja Ylen malli on toimiva hyvä malli. Se ei ole varmaan ensimmäisiä asioita, joista lähdetään muutosta tekemään, Kivelä sanoo.

Kirkkohallitus ja Yle tekevät yhteistyötä hartausohjelmien tuottamisessa. Edellinen puheenjohtaja Ilkka Kantola kannatti hartausohjelmien avaamista myös muiden uskontojen kuin kristinuskon edustajille. Kivelä sen sijaan suhtautuu tähän varauksellisesti. Syyksi hän sanoo perinteen.

– Ja sitten en nyt toistaiseksi näkisi sitä oikeana tienä edistää uskontodialogia. Tämä on enemmän tunnekysymys, mutta jotenkin nyt vierastaisin sitä. Aika ei ole siihen vielä valmis.

”Koraanin lukeminen ei auta ymmärtämään”

Yle Radio 1 lähettää tällä hetkellä lokakuuhun jatkuvaa ohjelmasarjaa, jossa luetaan Koraani kannesta kanteen. Tätäkin Kivelä vierastaa.

– Eihän meillä Raamattuakaan lueta, paitsi joskus on ollut iltahartauksia, jossa joku näyttelijä on lukenut Raamatun kirjaa. Lähtökohtaisesti uskontojen tuntemus kuuluu kulttuuriseen yleissivistykseen. Yksittäisten Koraanin kohtien lukeminen ei auta tavallista suomalaista ymmärtämään. Se voi pahimmassa tapauksessa syventää ennakkoluuloja.

Kivelä kuitenkin huomauttaa, ettei ohjelmapolitiikka kuulu hallintoneuvoston toimivaltaan.

– Tämä oli vain henkilökohtainen mielipide. Se on koko ajan syytä muistaa, että yksittäiset ohjelmat ja ohjelmapolitiikka ei ole hallintoneuvostolle kuuluva asia.

Vehmersalmelainen Kivelä tunnetaan iskelmämusiikin ystävänä. Kansalaispalautteessa häneltä onkin vaadittu Ylelle enemmän iskelmäohjelmia.

– Aika usein jää sunnuntaisin menemättä kirkkoon, kun on niin mukavia iskelmäohjelmia aamuisin, hän sanoo leikillään ja lisää, että Vehmersalmella kirkonmenot alkavat vasta kello 13.

Irti tempoilusta

Hallitusohjelman mukaan hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän arvioimaan Ylen tehtäviä ja rahoitusta. Kivelän mielestä Ylen tehtävää pitäisi paaluttaa pitkälle tulevaisuuteen, jotta toiminnan kehittäminen mahdollistuu.

– Ettei se ole tempoilua.

Kivelä haluaa myös, että kaupallisen median ja Ylen vastakkainasettelu vähenisi ja että niiden välille syntyisi nykyistä rakentavampaa vuoropuhelua. Kaupallisesta mediasta on kritisoitu muun muassa Ylen voimakasta satsausta digimediaan ja puhuttu kilpailun vääristymisestä.

– Paikallaan on keskustella siitä, mitä julkinen palvelu on, mutta Yle kuitenkin on luonteeltaan koko kansan yhtiö. Julkinen palvelu ei ole vain sitä, että luetaan merisäätä tai viranomaistiedotteita, tuore hallintoneuvoston puheenjohtaja puolustaa.

Kivelä sanoo, ettei osaa suoralta kädeltä arvioida, onko Ylen toiminnassa karsittavaa.

– Tietysti joku ulkomaalainen viihde, siitä voitaisiin käydä keskustelua, hän kuitenkin sanoo ja jatkaa:

– Kotimainen kulttuuri, laadukkaat dokumentit ja sarjat, myös ulkomaiset, joista kaupalliset kanavat eivät ole kiinnostuneita, kuuluvat ehdottomasti Ylelle.

”Äärimmäinen typeryys”

Kaupallisella puolella Kivelä haluaisi alentaa digilehtien tilausten arvonlisäveroa. Tällä hetkellä se on 24 prosenttia, kun sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksuista veroa on 10 prosenttia. Kivelän mielestä Suomen pitäisi neuvotella verosta EU-tasolla.

Sanoma- ja aikakauslehtien tilaukset olivat arvonlisäverottomia vuoden 2011 loppuun. Niiden paneminen verolle oli Kivelän mielestä ”äärimmäinen typeryys”.

– Sitä ei olisi pitänyt tehdä. Ei se tilattavien lehtien matalasuhdannetta olisi pelastanut, mutta se olisi vähän pehmittänyt kielteistä kierrettä. Se oli päätös, jonka ratkaisun isyyttä ei oikein kukaan halua tunnustaa.

Kuva: Eduskunta

Lue myös:

Kantolan hartausaloite jakaa mielipiteitä YLEn hallintoneuvostossa

Edellinen artikkeliUrpilainen Suomen World Visionin hallitukseen
Seuraava artikkeliHelsinki Pridelta tunnustus seurakunnille – ”Olisi hienoa jos kaikki ottaisivat mallia”

Ei näytettäviä viestejä