Puolustusvoimien kirkkojuhlassa eilen torstaina Helsingissä puhunut kenttäpiispa Pekka Särkiö arvioi puheessaan hyvinvointivaltion tuoneen helpotusta elämäämme, mistä pitää olla kiitollinen.
Mutta samalla vastuu itsestä ja lähimmäisestä on voinut hämärtyä, hän sanoi.
– Monet hyvät asiat ovat tulleet melkein itsestään selviksi, eikä niiden eteen tarvitse juuri ponnistella. Raha tulee kaupan seinästä ja leipä kaupan hyllystä. Tosin tämä itsestäänselvyys on alkanut karista, samalla kun talous on monilla tiukentunut ja jakolinjat yhteiskunnassa ovat syventyneet, Särkiö sanoi.
– Nytkin tarvitaan oman vastuun oivaltamista. Nytkin on tehtävä kylvötyötä paremman tulevaisuuden eteen, jotta lastenlapsillamme olisi meiltä aikanaan muutakin perintöä kuin valtionvelkaa.
Särkiö kiitti läsnä olleita veteraaneja ja lottia siitä, että sotien ja jälleenrakennusajan sukupolvet ovat varmistaneet nuoremmille hyvän maan asua ja elää.
– Te olette tehneet työn, ja me pääsemme korjaamaan teidän vaivannäkönne hedelmät. Tosin nyt yhä useammat ovat alkaneet ajautua kauaksi yhteisen hyvän hedelmistä, Särkiö sanoi.
Hän muistutti lähes satavuotiaan itsenäisen suomalaisen yhteiskunnan tarvitsevan nyt henkistä yhteenkuuluvuutta, yhteistä tahtoa sekä lujaa uskoa tulevaisuuteen.
Suomi siirtyy Särkiön mukaan juhlavuoteen maana, joka on melkein kaikilla kansainvälisillä mittareilla mitattuna maailman kärkeä. Juhlavuoden teema Yhdessä haastaa pysymään yhdessä, samalla kun erilaiset hajottavat voimat vievät ihmisiä erilleen toisistaan.
– Tämä liittyy myös kristittyjen yhteyteen. Puolustusvoimien kirkollinen työ on ekumeenista. Sotilaspappien tehtävänä on taata kaikille palveluksessa oleville mahdollisuus uskonnonvapauteen sekä uskon tuomaan turvaan ja toivoon niin sodan kuin rauhan oloissa.
Ekumeenisen rukousviikon ja Pyhän Henrikin päivän johdosta Särkiö viittasi myös kristinuskon vanhoihin, sekä lännestä että idästä saatuihin juuriin.
Suomen apostolin Henrikin historiallisuuden epäilemiseen ei Särkiön mukaan ole aihetta.
– Henrikistä kertovien legendojen taustalla on historiallinen henkilö. Henrik surmattiin, jolloin hänestä tuli veritodistaja. Suomen historiassa on toinenkin surmattu piispa: Oulun piispa Yrjö Wallinmaa menehtyi Inarin Laanilassa neuvostopartisaanien iskussa 4. heinäkuuta 1943. Siten hän liittyi niihin kymmeniintuhansiin, jotka kuolivat tai kaatuivat viime sodissa maata puolustaen, Särkiö sanoi.
Hän viittasi myös Suomen käymien sotien lopputuloksen merkitykseen.
– Neuvostoliiton voitto olisi merkinnyt paitsi itsenäisyyden menetystä myös kristinuskon korvaamista pakkoateismilla. Uskonnonvapaus kuului niihin asioihin, joita sotiemme veteraanit puolustivat, kenttäpiispa Särkiö sanoi.
– Siksi veteraanien perinnön kunnioittamiseen kuuluu, ettemme nytkään anna pois uskonnonvapautta, vaikka jotkut haluavat kyseenalaistaa sen. Veteraanien perintö, itsenäinen isänmaa, on ennen kaikkea iloinen ja kiitollisuutta herättävä asia.
Puolustusvoimien kirkkojuhla toteutettiin ekumeenisena. Esimerkiksi Raamatun tekstien lukemiseen ja esirukouksen pitämiseen osallistui luterilaisten ohella myös ortodokseja, katolilaisia ja baptisteja.
Kuva: Olli Seppälä