Katupöly – kaupunkien vitsaus

Enkelit kiistelivät siitä, mikä oli turhinta, mitä Jumala on luonut.

– Minä en ymmärrä, miksi vesi pitää muuttaa lumeksi ja sitten keväällä taas vedeksi. Luulisi, että Jumalalla on muutakin tekemistä, sanoi yksi enkeli.

– Minä en ymmärrä miksi katupöly on olemassa, ihmetteli toinen enkeli.

Jumala kuuli keskustelun ja puuttui siihen sanoen, että lämpötila veden lumeksi muuttaa.

– Katupölyn ihmettely sen sijaan on perusteltua. Mutta jos ollaan tarkkoja, olen luonut materiaalit joista kadut tehdään ja joilla jalkakäytäviä hiekoitetaan. Keväällä syntyy paljon pölyä ja arvatkaa mitä?

Enkelit eivät uskaltaneet vastata.

– Katupöly tekee ilman näkyväksi. Se muistuttaa ihmistä siitä, mitä hän hengittää.

Katupöly on yleisnimitys terveydelle haitallisille pienhiukkasille, joita ilma on täynnä keväisin varsinkin asutuskeskuksissa. Pienhiukkaset syntyvät muun muassa hiekoituksen ja asfalttipinnan kulumisen seurauksena. Nastarenkaat ja hiekoitussoran jauhautuminen pölyksi lisäävät ilman hiukkaspitoisuuksia.

Erityisen piinallista katupöly on kaupungeissa, joissa vilkas liikenne heittää pölyn ilmaan. Kuivalla kelillä pöly ei ehdi laskeutua, kun seuraava auto jo nostattaa sen taas ilmaan.

Pienhiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja tunkeutuessaan keuhkorakkuloihin saakka. Ne ovat kiusallisia eritoten hengityselinsairauksista kärsiville.

Katupöly sisältää ainakin nokihiukkasia, autojen renkaista ja jarruista irtoavaa materiaalia sekä maaperän mikrobeja. Keväällä siihen sekoittuu myös siitepölyä.

Katupöly on ihmisen aiheuttama ”luonnonilmiö”. Kuiva ja tuulinen sää pahentaa ilmiötä, joka on muistutus luomakunnan herkkyydestä: ihminen voi toimillaan aiheuttaa ongelmia paitsi luonnolle myös itselleen.

Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.

Edellinen artikkeliKataja – vihreä raketti
Seuraava artikkeliKettu – melkein ystävä

Ei näytettäviä viestejä