Helluntailaisuudesta luterilaiseksi papiksi viime vuonna siirtynyt professori Veli-Matti Kärkkäinen työskentelee osa-aikaisena apulaisena Kalifornian ja Teksasin suomalaisen luterilaisen kirkon seurakunnissa, jotka toimivat Yhdysvaltojen evankelis-luterilaisen kirkon (ELCA) alaisuudessa. Tällä viikolla vietetään kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa.
Mikä muuttuu, kun Yhdysvalloissa vaihtaa kirkkokuntaa, Veli-Matti Kärkkäinen?
– Yhdysvalloissa protestanttisten kirkkokuntien väliseinät ovat matalia. Esimerkiksi Fullerissa ei ole harvinaista, että opiskelijat vaihtavat kirkkokuntaa. Minunkaan tapauksessani kirkkokunnan vaihtumiseen ei liittynyt dramatiikkaa. Olen lapsena kastettu luterilainen ja vasta teini-ikäisenä suomalaiseen helluntaiseurakuntaan liittynyt. Yhdysvalloissa en ole koskaan kuulunut helluntaiseurakuntaan. Suomalaisen seurakunnan toiminnassa olen ollut mukana jo pitkään.
– Nyt pappina voin sanoa, että julistukseni ei ole kirkkokunnan vaihtamisen vuoksi muuttunut. Olen edelleen korostetusti Sanan selittäjä. Sakramentaalinen elämä on minulle myös tärkeää.
Miten luterilaisen kirkon asema Suomessa eroaa ELCA:n tilanteesta?
– Yhdysvalloissa kaikki kirkot ovat vapaakirkon asemassa. Luterilaiset ovat kirkkojen joukossa pieni vähemmistö. Suomessa taas evankelis-luterilainen kirkko käyttäytyy edelleen, kuin se olisi Suomen Kirkko. Vapaat suunnat ovat edelleen altavastaajan asemassa.
– ELCA korostaa evankeliointia ja lähetystä enemmän kuin Suomen luterilainen kirkko. Myös kolehtipuheet ovat toisenlaisia. Jos ihmisiä ei tule ja jos he eivät uhraa, ”kauppa” pannaan kiinni.
– Suomessa evankelis-luterilainen kirkko on yhteiskunnallisesti aktiivinen, mikä on sinällään hyvä, mutta se ei näytä keskittyvän olennaisimpaan. Kirkon virka on nimenomaan evankeliumin virka.
Minkälainen voisi olla Suomen luterilaisen kirkon tulevaisuus?
– Jotakin viitteitä tulevasta voi kertoa se, että joissakin Helsingin seurakunnissa vain puolet syntyvistä lapsista kastetaan. Tämä on Suomessa ennen näkemätöntä. On oikeastaan karmeaa, miten vähän ihmisiä käy luterilaisessa jumalanpalveluksessa. Monet ihmiset kokevat, että kirkolla ei ole heille annettavaa. Kuitenkin Suomessa on paljon hengellistä pahoinvointia.
– Jossakin vaiheessa Suomessa olisi tehtävä hyvin syvältä luotaava luterilaisen identiteetin arvioiminen ja kysyttävä mitä on olla tämän kirkon jäsen. Tiettyjä käytännön muutoksia pitäisi myös tehdä. On käsittämätöntä, että Suomessa vieläkin vastustetaan luterilaisia henkilöseurakuntia. Tällainen suoraan sanoen hankaloittaa kirkon missionaarista tehtävää.
Olet saanut valmiiksi viisiosaisen englanninkielisen dogmatiikan. Sait kolmannesta osasta arvostetun kalifornialaisen teologisen PCTS Patricia Codron -palkinnon. Mitä uutta kirjasarjassasi on?
– Kirjasarjassa on kaksi teemaa, joita kukaan toinen ei ole tehnyt aiemmin osana dogmatiikkaa. Ensinnäkin kristinuskon oppeja tarkastellaan myös dialogissa toisten suurten maailmanuskontojen, juutalaisuuden, islamin, buddhalaisuuden ja hindulaisuuden kanssa. Toinen uutuus on se, että kirjassa käydään jatkuvaa keskustelua modernin luonnontieteen näkemyksien kanssa.
Kuva: Matti Karppinen