Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa vietettiin viime perjantaina teologipäivää teemalla ”Onko ihmeiden aika ohi?”. Tapahtuman järjestivät Töölön seurakunta ja Kirkon ulkosuomalaistyö.
Päivien luennoissa muun muassa määriteltiin ihmeen käsitettä lääketieteen ja systemaattisen teologian näkökulmasta sekä käsiteltiin plasebo- ja nosebovaikutuksia ihmiseen tuoreimpien tutkimustulosten valossa.
Rovasti Auvo Naukkarisen mukaan jotkut kirkonkin piirissä haluaisivat ylläpitää pronssi- ja rautakautista maailmankuvaa ja saada uskollensa lisää syvyyttä olemalla tällä tavoin raamatullisia. Hänen mukaansa kirkon pitää palvella jäseniään tämän päivän ihmisten tarpeista käsin.
– Kirkossa pitäisi elää terveen uskon varassa ja tavoittaa tämän päivän ihmisen maailmankuva sillä tavalla, että kirkko voisi toteuttaa perustehtäväänsä sen yhteisön keskellä, jota se on laitettu palvelemaan. Meidän on tarkoitus olla totuudellinen ja ajatteleva yhteisö.
”Kaikki maailmassa tapahtuva on ihmettä”
Tilaisuudessa järjestettiin myös paneelikeskustelu siitä, mitä oikeastaan voidaan pitää ihmeenä ja onko ihmeitä ollenkaan olemassa. Paneelikeskusteluun ottivat osaa kardiologian erikoislääkäri, LKT Jussi Naukkarinen, systemaattisen teologian professori Veli-Matti Kärkkäinen, kosmologian professori emeritus Kari Enqvist ja Kuopion hiippakunnan dekaani Sakari Häkkinen.
Häkkinen kertoi omaavansa tieteellisen maailmankatsomuksen.
– En usko yliluonnollisiin ihmeisiin. Niitä ei tapahdu. Yliluonnollisiksi ihmeiksi nimittämämme tapahtumat ovat sellaisia, joita emme osaa selittää. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että itselleni kaikki maailmassa tapahtuva on ihmettä. Jokainen päivä ja se että olen tässä, on ihme, Häkkinen kertoi.
Häkkinen pohti myös, voiko Jumalaa pitää maailman luojana, onko maailma syntynyt niin kuin tämän päivän tiede sen sanoo ja mikä on Jumalan rooli siinä.
– Onko teologia ainoastaan antamassa jonkinlaisen uskonnollisen selityksen sille, että saamme pidettyä Jumalan maailman luojana vai mistä on kyse, Häkkinen kyseli.
”Luonnonlakeja on vaikea rikkoa”
Kari Enqvist puolestaan vannoi todennäköisyyksien ja luonnonlakien nimeen. Hänen mukaansa tavallisessa puheessa voidaan puhua tapahtumista, jotka ovat ihmeitä, mutta ne eivät kuitenkaan riko luonnonlakeja. Esimerkkinä hän mainitsee ihmeparantumisen.
Toinen Enqvistin esimerkin mukainen ihmejoukko on sellainen, joka taas rikkoo tunnettuja luonnonlakeja. Veden päällä käveleminen rikkoisi kaikkia tuntemiamme käsityksiä siitä, millaisia ovat molekyylit, atomit tai sähkömagnetismi.
– Jos laki rikkoutuisi, niin meidän pitäisi epäillä sitä, miksi tämä seurakuntasali ja koko talo ovat pystyssä. Luonnonlait ovat valtava verkko, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Sen takia ne ovat niin jäykkiä ja niitä on vaikea rikkoa.
Enqvist myös painotti, että tiede ei ole todistamista, vaan menetelmä, jolla voidaan kaivaa esiin luotettavaa tietoa.
– Tiede ei selitä kaikkea, mutta uskonto ei selitä mitään. Uskonto antaa vain tunteen, että kaikki on selitetty.
”Fyysinen ei rekisteröi kaikkea mitä meissä on”
Veli-Matti Kärkkäisen mukaan suurin syy sille, ettei hän voi olla naturalisti on se, että olemme suuressa evoluutioketjussa ensimmäinen evoluutiolaji, jolla on tietoisuuden lisäksi itsetietoisuus. Voimme asettua itsemme ulkopuolelle ja reflektoida omaa tietoisuuttamme.
Naturalistinen ihmiskäsitys lähtee siitä, että ihminen on osa luontoa, ja että ihmisen olemassaolo on aineellista. Ihmisellä ei syntyessään ole tiettyä olemusta, vaan ihmiseen pätevät luonnontieteelliset lainalaisuudet ja syy-seuraus suhteet.
– Tämän keskustelun olemassaolo puhuu voimakkaasti sen puolesta, että fyysinen ei rekisteröi kaikkea mitä meissä on.
Yleisöstä kysyttiin esimerkiksi sitä, onko kyseessä ihme, jos aivokasvaimen puolesta rukoillaan ja se häviäisi. Jussi Naukkarinen vastasi, että lääketieteen näkökulmasta kyseessä on spontaani remissio. Lääketieteessä tunnetaan tautitiloja, jotka ilman hoitoja tai hoidoista huolimatta paranevat itsestään. Kyse voi olla myös alkuperäisen diagnoosin virheellisyydestä.
– Ihme olisi tässä tapauksessa odottamaton, hyvin myönteinen tapahtuma, Naukkarinen jatkoi.
Kalifornian ja Teksasin Suomikirkon siirtolaispappi, TT Jarmo Tarkki kysyi, miksi meidän pitää ylipäätään selittää selittämätön tapahtuma.
– Jos sanomme, että se on ihme, niin me selitämme. Miksemme voi sanoa, että parantuminen on tapahtunut, mutta emme tiedä miksi?
Kuva: Ari Minadis. Kuvassa panelistit Jussi Naukkarinen (vas), Veli-Matti Kärkkäinen, Kari Enqvist ja Sakari Häkkinen. Selin kameraan Jarmo Tarkki.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä