”Kansanlähetysväki on istuttanut ja repinyt maasta” – Lähetysjärjestö täyttää tänään 50 vuotta

Päivälleen 50 vuotta sitten silloinen teologianopiskelija Timo Rämä istui Helsingin Salomonkadulla Ylioppilaslähetyksen vaatimattomissa toimitiloissa kirjahyllyjen keskellä. Käsillä oli Kansanlähetyksen perustamiskokous.

– Kokouksen puheenjohtajana toiminut kappalainen Per Wallendorff sanoi, että jos jollakulla on Jumalalta sana, ettei Kansanlähetystä tule perustaa, tuokoon sen nyt esille, järjestön johtajana 16 vuotta työskennellyt Rämä muistelee.

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys viettää tänään maanantaina 50-vuotisjuhlapäiväänsä.

Liike sai alkunsa 1960-luvun eri puolilla Suomea vaikuttaneista nuorisoherätyksistä ja Ylioppilaslähetyksestä, jonka piirissä syntyi opiskelijoiden lähetysherätys.

Uuden järjestön taustalla vaikuttaneiden yksittäisten tapahtumien joukosta Rämä poimii Lahden Joutjärven kirkossa pidetyn opiskelijakokouksen vuodelta 1964.

– Näin, kuinka lähetystyöntekijä Martti Haatajan puhe keskeytyi itkuun. Hän kertoi ojennetuista tyhjistä käsistä, kun traktaatit olivat loppuneet Taiwanilla kesken. Raamattuopiston työntekijä Olavi Peltola esitti alttarikutsun. Sain siinä toisten kanssa antaa elämäni uhriksi Herralle, Rämä kertoo.

Kun piispa Osmo Alaja kehotti Imatran seurakunnassa työskennellyttä Matti Väisästä hakeutumaan kirkosta muihin töihin, Kustannusliike Uusi Tie Oy palkkasi hänet vuonna 1967 koulutussihteeriksi. Rämän mukaan tämä oli olennainen sysäys Kansanlähetyksen perustamiselle.

– Hän toimi kiertävänä raamatunopettajana ja alkoi siinä samalla valmistella uuden järjestön perustamista, Rämä sanoo.

Tohtori Matti Väisänen toimi Kansanlähetyksen johtajana yli 20 vuotta. Sittemmin hänestä tuli Lähetyshiippakunnan piispa.

”Kansanlähetysväki on purkanut ja rakentanut”

Puoleen vuosisataan on nykyisen lähetysjohtajan Mika Tuovisen mukaan mahtunut kaikkea sitä, minkä Saarnaajan kirja kertoo kestävän oman aikansa.

– Kansanlähetysväki on istuttanut ja repinyt maasta, purkanut ja rakentanut, itkenyt ja nauranut, säilyttänyt ja viskannut menemään. Kaiken tämän keskellä olemme iloinneet sanomasta. Jumalan armon varassa olemme selvinneet tähän saakka ja sen varassa jatkamme tästä eteenpäin, lähetysjohtaja Mika Tuovinen sanoo tiedotteessa.

Osana merkkivuoden juhlallisuuksia Tampereen piispa Matti Repo siunasi viisi Kansanlähetysopiston lähetyslinjan opiskelijaa lähetystyöntekijöiksi eilen sunnuntaina Hausjärven kirkossa. Repo muistutti saarnassaan, että lähetystyö ei ole ihmisten keksimää toimintaa tai harrastus, jonka jotkut muita hartaammin uskovat ottavat omakseen.

– Lähetystyö on Jumalan omaa työtä, johon Kristuksen kirkko osallistuu Pyhän Hengen voimassa. Kun lähetys on Jumalan työtä, sen tuloksetkin ovat Jumalan Hengen vaikutusta.

Lähetysjohtaja Tuovinen kutsui lähetystyöhön siunattavia juhlavuoden erityisryhmäksi.

Syntymäpäiviä vietetään pitkin vuotta kansanlähetyspiireissä eri puolilla Suomea. Juhlavuoden päätapahtuma on Kansanlähetyspäivät Ryttylässä 7.–9. heinäkuuta.

Kansanlähetys (SEKL) on kirkon lähetysjärjestö. Sen 18 piiriä toimivat yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Järjestön motto on ”Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja”.

Kansanlähetyksellä on ulkomaantyössä yhteensä 63 työntekijää 15 työalueella. Ulkomaantyöntekijät toimivat Euroopassa, Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. He tekevät seurakunta-, opetus-, media- ja kirjallisuustyötä sekä toimivat avustus- ja kehitystehtävissä.

Kuva: Kristiina Kontoniemi. Kansanlähetyspäivät Jyväskylässä vuonna 2014.

Lue myös:

Mika Tuovinen: Kirkon lähetystyö uhkaa vaihtua kansainväliseen auttamiseen

Kansanlähetyksen talous kiristyy, julistustyöstä ei haluta leikata

Edellinen artikkeliItä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät, millaista kuormitusta nuori pappi kohtaa työuransa aluss
Seuraava artikkeliPiispainkokous pyytää Sleyltä selvitystä Kenian pappisvihkimyksestä

Ei näytettäviä viestejä