Viidennen herätysliikkeen suurimpiin järjestöihin kuuluvan Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen taloustilanne on heikentynyt. Lähetysjohtaja Mika Tuovisen mukaan Kansanlähetys käyttää tällä hetkellä operatiiviseen työhön vuodessa noin puoli miljoonaa euroa enemmän kuin se saa tuloja seurakunnilta ja lahjoittajilta.
– Sijoitamme saamamme varat työhön, eikä meillä ei ole suurta omaisuutta, jolla vajetta voidaan kattaa. Koska meillä ei ole sijoitustuottoja, olemme kiitollisia saaduista testamenttituloista. Näin työmme on pysynyt nykytasolla, Tuovinen sanoo.
Kansanlähetys koostuu 17 itsenäisestä piiristä ja Ruotsin suomenkielisestä Kansanlähetyksestä. Piirien taloudellinen tilanne vaihtelee.
Koko järjestön talouden alamäki johtuu Tuovisen mukaan muun muassa siitä, ettei julistustyöstä ole haluttu leikata.
– Muita syitä talouden kiristymiseen ovat valuuttakurssimuutokset. Ulkomaisen työn kustannukset nousevat. Joillakin ulkomaisilla työalueilla lisäkustannuksia on koitunut siitä, että valtio on alkanut periä veroja.
Talouteen vaikuttaa Tuovisen mukaan myös kansainvälisen työn hiippakuntasihteerien palkkaus. Sen kustannukset ovat kaikkien lähetysjärjestöjen harteilla.
– Meillä on hyvät hiippakuntasihteerit, mutta toivon, että heidän palkkauksensa siirtyisi suoraan kirkolle.
Säästöjä etsitään koko organisaatiosta
Kansanlähetyksessä on nyt kartoitettu kolmea suurta kokonaisuutta: kansanlähetyspiirejä, ulkomaista työtä ja Ryttylän keskustoimistoa. Ryttylässä sijaitsee myös Kansanlähetysopisto.
Kansanlähetyspiirien kanssa käydään neuvotteluja sekä piirien taloustilanteesta että niiden kannatussummien nostamista.
– Ulkomaisessa työssä olemme tarkastelleet budjetteja ja löytäneet säästökohteita. Keskustoimistolla pyrimme jatkamaan tiukkaa kulukuria. Kaikissa kolmessa rekrytointipäätöksiä harkitaan tarkkaan.
Tuovisen mukaan tärkein toimenpide on saada enemmän yksittäisiä työn tukijoita. Nyt myös kotimaan työntekijöille on perustettu omia lähettäjärenkaita.
– Myös minulla itselläni on nyt sellainen. Moni kristitty haluaa tukea myös kotimaassa tehtävää työtä.
Muutama vuosi sitten jotkut suuret seurakuntayhtymät vähensivät Kansanlähetykselle suuntaamaansa rahoitusta.
– Iloitsen, että Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymät tukevat taas laajalti kirkon lähetysjärjestöjä. Se on meille tärkeää. Meillä on hyvää yhteistyötä Espoon ja Vantaan sekä Helsingin seurakuntien kanssa.
Uudet yt-neuvottelut voivat olla edessä
Kansanlähetyksessä käytiin yt-neuvottelut vuonna 2012. Ne eivät koskeneet lähetystyöntekijöitä. Uusien yt-neuvottelujen mahdollisuutta ei voida sulkea pois.
– Tavoitteemme on kuitenkin, että työmme ystävien ja kansanlähetyspiirien avulla tämäkin tilanne selvitetään.
Jos lähetystyöstä on pakko supistaa, se tehdään Tuovisen mukaan lähettiketjun alkupäästä.
– Lähetämme vähemmän uusia työntekijöitä. Vasta viimeinen vaihtoehto on kutsumustietoisten ja kokeneiden lähetystyöntekijöidemme kotimaahan kutsuminen.
Huonosta taloustilanteesta riippumatta lähetysjohtaja on optimistinen.
– Meillä on vietävänä ainutlaatuinen ja mullistava sanoma Jumalasta. Toivon, että seurakuntamme tukevat jatkossakin innokkaasti kirkon lähetysjärjestöjä ja kristittyjen sydämet syttyvät maailman evankelioimiselle. Herätys on aina johtanut lähetystyön kasvuun.
Kuva: Kansanlähetyspäivät Jyväskylässä vuonna 2014. Kristiina Kontoniemi.