”Kansalaistottelemattomuudella voi heilauttaa yleistä mielipidettä”

Ympäristöjärjestö Greenpeace Suomen ohjelmajohtajan Sini Harkin mukaan kansalaistottelemattomuus tulee kyseeseen silloin, kun vastassa on suuri, ulkoinen uhka, jolle ei ole enää muuta tehtävissä. Esimerkiksi ilmastonmuutos on Harkin mukaan asia, johon ei reagoida, ellei yleinen mielipide heilahda. Kansalaistottelemattomuus voi olla yksi keinoista tuoda tärkeä asia yleiseen keskusteluun.

Tämä kävi ilmi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan ja Helsingin seurakuntayhtymän järjestämässä Maan Suola -keskusteluillassa viime keskiviikkona. Illan aihe oli ”Pyhä laki?” ja keskustelu koski sitä, miksi lain noudattaminen on tärkeää ja voiko epäoikeudenmukaista lakia rikkoa. Sini Harkki oli yksi paneelikeskustelijoista.

– Miksi Greenpeace on valmis rikkomaan lakia? illan juontanut pastori Hannu Varkki kysyi Harkilta.

Kysymys on menneen syksyn aikana ollut ajankohtainen Suomen Greenpeacelle, koska järjestön suomalainen aktivisti Sini Saarela vangittiin Venäjällä, kun hän kiipesi öljynporauslautalle. Teon tarkoituksenaan oli protestoida Venäjän arktisen alueen öljynporausta vastaan. Saarela vapautettiin joulukuussa.

Tapaus herätti runsaasti keskustelua lain noudattamisesta suhteessa moraaliin.

– Laki ei ole pyhä ja muuttumaton, vaan kumpuaa moraalista, kuten Martin Luther Kingkin on sanonut. Lain pitää muuttua tarvittaessa. Muuten meillä olisi yhä voimassa mitä epäoikeudenmukaisimpia lakeja, niin kuin toki monessa paikassa ympäri maailmaa yhä onkin, Harkki sanoi.

Kansalaistottelemattomuus vertautuu hätätilalakiin

Harkin mukaan kansalaistottelemattomuus on käypä vaihtoehto silloin, kun sillä pyritään estämään jotain ulkoista suuren mittakaavan uhkaa, jolle ei ole enää mitään muuta tehtävissä. Vertailukohtana ajattelun avuksi voivat hänen mielestään toimia itsepuolustus tai hätätilalaki.

– Esimerkiksi se, että öljyä jatkuvasti etsitään lisää jäämereltä, on maapalloa uhkaava suuren mittaluokan uhka, Harkki totesi.

Silloin pitää hänen mukaansa mennä väliin, niin konkreettisesti kuin pystyy. Kun 1990-luvulla oli vielä laillista tiputtaa ydinjätetynnyreitä mereen, Greenpeacen aktivistit menivät tynnyreiden alle.

– Nyt Sini Saarela kiipesi öljynporauslautalle, koska pelkät kirjeet päättäjille eivät tässä tilanteessa enää auttaneet. Toimintamme eroaa täydellisesti laittomuudesta ja anarkiasta, koska olemme valmiit ottamaan vastaan lailliset seuraukset. Kukaan ei juokse pakoon tai peitä kasvojaan, mikä on tärkeä periaate.

Harkki huomauttaa, että esimerkiksi Isossa-Britanniassa nähtiin ennakkotapaus, jossa hiilivoimalaa vastustaneet aktivistit voittivat oikeustaistelun mielenkiintoisilla perusteilla. Aktivisteja syytettiin julkisrauhan rikkomisesta, mutta heidät vapautettiin, koska ilmastonmuutos nähtiin toiminnan oikeuttaneeksi uhkaksi.

– Tämä oli yksi ennakkotapauksista. En usko, että tämänkaltaiset oikeudenkäynnit tulevat vähenemään, päinvastoin. Mitä tapahtuukaan, kun ensimmäiset saarivaltiot hukkuvat ilmastonmuutoksen seurausten johdosta ja alkavat haastaa niitä tahoja, joiden toiminnan takia niin tapahtui? Harkki kysyi.

Edellinen artikkeliVirtuaalimaailmassa moraalia voi testata
Seuraava artikkeliHelsingissä tulee kirkko myyntiin

Ei näytettäviä viestejä