Kansainvälisessä lahkokonferenssissa käsiteltiin ensi kertaa lestadiolaisuutta

Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n edustajat osallistuivat reilu viikko sitten Bulgarian Sofiassa järjestettyyn Fecriksen vuosikonferenssiin. UUT:n toiminnanjohtaja Joni Valkila piti siellä esityksen naisten oikeuksista lestadiolaisten keskuudessa.

Fecris on Ranskassa vuonna 1994 perustettu, lahkojen toiminnasta kiinnostuneiden monenlaisten järjestöjen eurooppalainen sateenvarjo-organisaatio. Konferenssin teemana oli tänä vuonna lahkoihin ja kultteihin kuuluvat naiset, jotka voivat olla niissä yhtä hyvin uhreina kuin johtajinakin. Konferenssissa oli noin sata osallistujaa useista eri maista.

Joni Valkila keskittyi puheenvuorossaan erityisesti vanhoillislestadiolaisten ehkäisykieltoon ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön ongelmiin liikkeessä sekä niistä käytyyn keskusteluun Suomessa. Hän puolusti naisen oikeutta omaan kehoonsa ja kertoi ehkäisykiellon aiheuttamista ongelmista myös miehille ja lapsille.

– Esitys sai hyvän vastaanoton, siitä oltiin kiinnostuneita. Kiinnostus johtui varmaankin siitä, että minulla oli uutta kerrottavaa. Lestadiolaiset ovat aika tuntemattomia Suomen ulkopuolella, Valkila kertoo Kotimaa24lle.

Valkila itse vierastaa lahko-sanan käyttöä sen leimaavuuden vuoksi. Hän puhuu mieluiten vain yleisesti uskonnoista. Hänen mukaansa ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmia voi esiintyä niin pienissä uskonnollisissa liikkeissä kuin suurten valtauskontojen parissakin.

Valkila osallistui konferenssiin nyt viidettä kertaa.

– Mielenkiintoisinta näissä tapaamisissa on ihmisiin tutustuminen. Mukana on monien eri yhteisöjen entisiä jäseniä, alan tutkijoita, UUT:ta muistuttavien järjestöjen edustajia sekä erilaisia viranomaistahoja eri maista, Valkila sanoo.

Konferenssiin osallistuivat UUT:sta myös Terho Miettinen ja Kaisa Klapuri. Klapuri referoi kirjoituksessaan seminaarin antia. Professori Ivan Zhelev Dimitrov puhui seminaarissa bulgarialaisista henkisistä yhteisöistä, joihin liitytään usein internetin välityksellä ja jotka ovat johtaneet jopa nuorten tyttöjen itsemurhiin.

Lisäksi professori kertoi Klapurin mukaan Bulgariassa suosituiksi tulleista jooga- ja meditaatiolahkoista, joissa sekä jäsenet että johtajat ovat usein naisia. Kulttien kielenkäyttöön liittyy puhe sisaruudesta, naiseuden voimasta ja naisten erityisyydestä, uudesta ajasta, intuitiosta, suuresta muutoksesta, positiivisista värähtelyistä ja luonnon voimasta. Jäsenet ovat usein hyvin koulutettuja ja varakkaita ja tulleet mukaan toimintaan kalliiden koulutusten kautta. Koulutukset ovat kuitenkin paljastuneet professorin mukaan pikku hiljaa riiston välineiksi.

Konferenssissa puhuttiin myös esimerkiksi kulteista lähteneiden ihmisten toipumisprosesseista, ääri-islamista ja lahkojen harjoittamasta naisten pukeutumisen säätelystä.

Järjestö herättää myös kritiikkiä

Fecris kertoo olevansa poliittisesti, filosofisesti ja uskonnollisesti neutraali organisaatio, joka kohdistaa mielenkiintonsa erityisesti niin kutsuttuihin uususkontoihin.

Fecristä kritisoivien tahojen mukaan organisaatio kuitenkin leimaa ja kriminalisoi uskonnollisten vähemmistöjen jäseniä ja käyttää väärinkin perustein lahko-sanaa. Kriitikoiden mielestä järjestö torjuu uskonnonvapauden ja ajaa uskonnottomuutta. Kritiikkiä esittivät esimerkiksi uskontososiologi Régis Dericquebourg ja muutamat muut tutkijat vuonna 2012 saksalaisessa uskontojen ja maailmankatsomusten tutkimusta käsittelevässä lehdessä Religion – Staat – Gesellschaft: Zeitschrift für Glaubensformen und Weltanschauungen.

Joni Valkila ei ole lukenut saksankielistä julkaisua, mutta arvelee kritiikin kohdistuvan enemmänkin Fecriksen jäsenjärjestöjen tekemisiin kuin itse katto-organisaatioon.

– Jäsenjärjestöjä on yli viisikymmentä ja siinä joukossa on monenlaista porukkaa ja erilaisia maailmankatsomuksia, Valkila toteaa.

Fecriksen tavoitteena on muun muassa puolustaa ihmisoikeuksia, lasten oikeuksia ja kansallisia lakeja sekä herättää viranomaisten ja erilaisten kansainvälisten toimijoiden huomio, jos joissakin kulteissa niitä rikotaan. Uskonnottomuutta se ei aja.

– Mielestäni Fecris ei ole ollut kovin hyvä tavoitteidensa saavuttamisessa, koska se on pieni järjestö, jolla on hyvin pienet resurssit. Lähinnä Fecris kykenee vuotuisen konferenssin järjestämiseen. Järjestö esimerkiksi kommunikoi asioita julkisuuteen hyvin vähän, Valkila sanoo.

Kuva: Terho Miettinen. Joni Valkila piti esitelmän naisten oikeuksista lestadiolaisuudessa Fecris-järjestön konferenssissa.

Edellinen artikkeliVerkkolehti Kirkonkellarin toiminta vaakalaudalla
Seuraava artikkeliSuomen Vapaakirkko lahjoittaa ulkomaisen esineistönsä osaksi kansalliskokoelmaa

Ei näytettäviä viestejä