Turun tuomiokapituli antoi viime viikolla huomautuksen Kankaanpään kirkkoherralle Keijo Rainermalle. Syynä on Rainerman osallistuminen konservatiivisen ja naispappeutta vastustavan Niinisalon kappeliyhdistyksen toimintaan.
Tuomiokapitulin lausunnossa kappeliyhdistyksen toiminta määritellään Kankaanpään evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa kilpailevaksi toiminnaksi, johon kirkkoherra olisi tarvinnut sivutoimiluvan. Kilpailevaan toimintaan sellaista ei kuitenkaan tuomiokapitulin mukaan olisi edes voitu myöntää.
Yhdistys haluaa olla kirkon yhteydessä mutta erillisenä
Kiistan taustalla on Niinisalon kappeliyhdistyksen järjestämät messut, joita Kankaanpään seurakunnan papit ovat toimittaneet.
Seurakunta myi vuonna 2011 muutaman kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta sijaitsevan Niinisalon kiinteistön. Kaksi vuotta sitten perustettiin Niinisalon kappeliyhdistyksen, joka alkoi järjestää toimintaa entisessä seurakuntakeskuksessa.
Kappeliyhdistys itse on ilmoittanut, ettei se ole osa evankelis-luterilaisen kirkon rakennetta. Siten tuomiokapitulilla ei ole mitään valtaa puuttua sen toimintaan sinällään.
Toisaalta kapituli ei katso yhdistystä esimerkiksi lähetys- ja herätysliikejärjestöjen kaltaiseksi vakiintuneeksi yhteistyökumppaniksi. Siksi kirkkoherralla ei ole mahdollisuutta päättää itsenäisesti yhteistyöstä sen kanssa ilman kirkkoneuvoston päätöstä.
Naispappeuskanta estää yhteistyön
Kirkkoneuvoston edustajat ovat tehneet Rainermasta viime vuosina useita kanteluita tuomiokapituliin.
Aikaisempien kanteluiden kohdalla kapituli on kehottanut Rainermaa muuttamaan toimintatapojaan ja toisaalta kannustanut seurakuntaa yhteistyöhön kappeliyhdistyksen kanssa.
Kirkkoneuvoston jäsen Ulla Suontausta huomauttaa, ettei yhdistyksen toiminta sinällään estä yhteistyötä seurakunnan kanssa.
Käytännössä esteenä yhteistyölle ovat olleet kappeliyhdistyksen kanta esimerkiksi naispappeuteen. Kanta on erilainen kuin tuomiokapitulilla ja seurakunnan neuvoston enemmistöllä.
Seurakunnan luottamushenkilöiden ja yhdistyksen johdon välisissä keskusteluissa on tullut selväksi, ettei yhdistyksen messuihin hyväksyttäisi naispappeja. Neuvosto on halunnut noudattaa kirkon voimassaolevia linjauksia. Sekä seurakunnan luottamuselimissä että yhdistyksen hallituksessa istuu samoja henkilöitä.
Kirkkoneuvoston enemmistö ei ole myöskään pitänyt perusteltuna, että Niinisalon kappeliyhdistys järjestää identtistä toimintaa seurakunnan toiminnan kanssa. Yhdistyksen toimintana se ei ole kirkkoneuvoston tai tuomiokapitulin toimivallan alla.
Yhdistyksen tiloissa järjestetään muun muassa miesten ja naisten iltoja. Rainerma on myös järjestänyt tiloissa Raamattu-luentoja.
– Kappelin toiminta on mielestäni hyvää ja kannatettavaa. Tätä kaikkea olisi kuitenkin mahdollista tehdä seurakunnan puitteissa. Olemme olleet valmiita yhteistyöhön, mutta sille on kuitenkin reunaehdot, Suontausta toteaa.
Kirkkoherra Rainerma on huolehtinut yksin yhteydenpidosta kappeliyhdistykseen vedoten seurakunnan käytännöntoiminnan johtamiseen. Kirkkoneuvosto kutsui kappeliyhdistyksen hallituksen ensimmäistä kertaa neuvotteluihin vasta vuoden 2014 lopussa äänestyksen jälkeen. Neuvotteluihin osallistui myös lääninrovasti.
Kiistan toinen ulottuvuus onkin kirkkoherran ja kirkkoneuvoston enemmistön eriävä näkemys toimivallan jakautumisesta kirkkoherran ja neuvoston välillä.
Rainerma on yrittänyt jälkikäteen saada kirkkoneuvoston kirjaamaan luennot ja jumalanpalvelukset seurakunnan toiminnaksi. Neuvoston enemmistö on kuitenkin vastustanut tätä vedoten toimintasuunnitelmaan ja yhteistyösopimuksen puutteeseen.
Tuomiokapituli on myös kehottanut Rainermaa työskentelemään seurakunnan hajaannuksen estämiseksi. Jumalanpalveluskävijöiden määrä on kuitenkin laskenut. Tämä on yksi syy, miksi Rainerma lausuntonsa mukaan olisi halunnut liittää yhdistyksen messut osaksi seurakunnan toimintaa.
Kappeliyhdistyksen jumalanpalveluksissa on kerätty myös kolehteja, joita ei ole kierrätetty seurakunnan kautta. Niitä ei myöskään ole hyväksytty seurakunnan kolehtisuunnitelmassa.
Yksityinen yhdistys kuitenkin tarvitsisi rahankeräämisen rahankeräysluvan, eikä Niinisalon kappeliyhdistyksellä sellaista Kotimaa24:n tietojen mukaan ole ollut.
Puhe tilojen puutteesta johtaa harhaan
Kankaanpään seurakunnan pääsääntöisen toiminnan kannalta naispappeuden vastustaminen on periaatteellisen tason ongelma. Kaikki Kankaanpään seurakunnan neljä nykyistä pappia ovat miehiä.
Viimeisimmän kantelun tehneen Pauli Lanne kuitenkin kertoo, että linja naispappeja kohtaan on seurakunnassa erittäin tiukka.
Kirkkoherran tuomiokapitulille antamien lausuntojen mukaan toiminnassa olisi enemmän kyse seurakunnan tilojen epäkäytännöllisyydestä. Niinisalon seurakuntakodin eli nykyisen kappeliyhdistyksen kirkon myynnin jälkeen seurakunnalla ei ole ollut kirkkoherran mukaan tarpeellisia tiloja.
Kankaanpään seurakumta myi Niinisalon seurakuntakodin alun perin vähäisen käyttöasteen vuoksi. Myös keskustassa sijainnut seurakuntatalo myytiin viime vuonna sisäilmaongelmien vuoksi.
Lannen mukaan selitys tilojen puutteella on harhaan johtamista. Hänen mukaansa samaa toimintaa voitaisiin järjestää esimerkiksi käytössä olevissa vuokratiloissa tai seurakunnan omistamassa siunauskappelissa tai muutaman kilometrin päässä sijaitsevassa leirikeskuksessa.
Lanne rinnastaa yhdistyksen toiminnan Luther-säätiön ja sitä lähellä olevan Lähetyshiippakunnan toimintaan. Lähetyshiippakunnalla on esimerkiksi Porissa jumalanpalvelusyhteisö, jota johtaa Kankaanpään seurakunnan entinen pappi Miika Nieminen. Hän menetti pappisoikeutensa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa huhtikuussa.
– Eniten kirkkoherran toiminnassa minua häiritsee perättömien tietojen levittäminen ja minun ”mollaaminen”. Kirkkoneuvosto käsitteli maaliskuussa viime vuoden toimintakertomusta ja poisti siitä niin sanotun Niinisalon kirkon tapahtumia, koska ne olivat yksin kappeliyhdistyksen järjestämiä. Kirkkoherra kuitenkin toimitti sen jälkeen tuomiokapituliin korjaamattoman version väittämällä tilaisuudet seurakunnan tilaisuuksiksi, Lanne sanoo.
Korjaus 26.6. kello 10.25. Kahdessa kohdassa oli kirjoitettu virheellisesti varoitus, vaikka kyseessä on huomautus.
Korjaus 26.6. kello 11.00 Jutussa väitettiin virheellisesti, että kapituli oli uhannut virkamiesoikeudellisen prosessin käynnistämisellä, jollei kirkkoherran toiminta muutu.
Kuva: Minerva Seppälä
Lue myös:
Kilpailevasta toiminnasta huomautuksen saanut kirkkoherra: ”Hoidamme niitä messuja edelleen”