Anglikaanisen tyylin motetti oli vielä vuosi sitten vieras juttu kainuulaiselle eläkerovasti Jorma Sutiselle, mutta niin vain sellaisen sanoitus syntyi Kuhmon kirkon 200-vuotisjuhliin viime sunnuntaiksi.
– Ei minulla ollut aavistustakaan, millaista se on, mutta Ari Lohi sanoi, että se on täysin vapaaseen rytmiin kirjoitettua kaunista kieltä. Minä ajattelin, että se on niin kuin psalmitekstiä.
Juhlakantaatin säveltäjä, Kuhmon seurakunnan kanttori Ari Lohi otti Sutiseen yhteyttä viime marraskuussa.
– Kun juhlamusiikista tuli puhetta, sanoin, että minulla olisi mielenkiintoa säveltämistä kohtaan. Ehdotus sai hyvän vastaanoton, ja rupesin kartoittamaan runoilijoita, joilla on kytköksiä Kuhmoon. Jorma Sutinen valikoitui sillä perusteella, että hänen tekstinsä olivat sellaista runokieltä, joka sytytti ja innoitti minua.
Ihminen on heikko, Jumala on vahva
Sutinen mietti kantaatin sanoituksen liittämistä Kuhmon kirkkoon tai kuhmolaisten elämäntuntoihin.
– Kuhmo on syrjäinen paikka rajan pinnassa. Ihmisiä on kuollut nälkään ja kulkutauteihin, ja vainolaiset ovat olleet vastassa. Mutta raskaiden murheiden seassa on ollut rohkaiseviakin aikoja.
Lopullisessa tekstissä kuvautuu ihmisen keskeneräisyys, syntisyys ja riippuvuus Jumalasta. Ääneen pääsee myös profeetta Jeremia, joka kiroaa syntymäpäivänsä.
– Teoksen dramaturgiassa noustaan tummista syvistä vesistä armoa ja valoa kohti. Loppusoitto on iloinen, jopa leikkisä, kuvaa Lohi.
Teoksen nimi on poimittu sen tekstistä: ”Kulmakivi väkevä, kanna heikkojasi”.
– Nimi sai positiivisen vastaanoton. Sitä pidettiin hyvin kainuulaisena, sillä kainuulaiset ovat rehellisiä ja lämpimiä ihmisiä. Ihminen on heikko, Jumala on vahva.
Sutinen sanoitti lauluja kehitysvammaisille
Sutinen kutsuu itseään peruskuhmolaiseksi, koska on Kuhmossa syntynyt. Sanoittajaura alkoi kaksikymmentä vuotta sitten, kun hän oli Kainuussa kehitysvammaisten pappina.
– Kun kehitysvammaisten erityistilanteisiin ei laulukirjoista ja virsistä löytynyt sanoituksia, tein itse helppoja ja tilanteeseen sopivia pieniä juttuja tuttuihin sävelmiin.
Sotkamon seurakunnan kanttori Risto Vähäsarjan kanssa Sutisella on ollut pitkä yhteistyö. Heidän joululaulujaan soitetaan radiossa, ja viime vuoden Herättäjäjuhlille he tekivät yli tunnin mittaisen juhlakantaatin On juhla taivasalla.
Kanttoria kiehtoo improvisaatio
Ari Lohi on kanttorin työssään erikoistunut improvisaatioon ja lauluun. Oma joululevy ilmestyi pari vuotta sitten.
– Sävellysten kirjoittamisen tarve ei ole minulla niin suuri, koska pystyn improvisoimaan sävellyksenomaisia teoksia jumalanpalveluskäyttöön. Kanna heikkojasi -kantaatin loppusoitossa on sellainen erikoisuus, että improvisoin sen jo kymmenen vuotta sitten päähäni, ja nyt muistin, että sehän sopii tähän.
Tälläkin hetkellä Lohella on päässään lähes valmiita sävellyksiä.
– On aina työlästä kirjoittaa ne sävellyksen muotoon. Se asettaa äänenkuljetukselle ynnä muulle paljon suuremmat vaatimukset.
Komealta kuulosti
Lohi aloitti juhlakantaatin sävellystyön vasta tekstin valmistuttua. Tällä kertaa sävellystyö oli erityisen suuri haaste, sillä sävellystyön rinnalla oli hoidettava kanttorin työ ja luettava pääsykokeisiin. Juhlien jälkeen hän on jo ehtinyt aloittaa teologian opinnot Joensuussa.
Noin kymmenminuuttiseen kantaattiin sisältyy urkujen alku- ja loppusoitot ja kuoron esittämät motetti ja säkeistölaulu. Ensiesityksessä urkuja soitti kanttori Kaisa Alasaarela. Ari Lohi johti juhlakuoroa, johon oli koonnut 25 kuhmolaista laulajaa.
– Seurakunnassa on Armonia-naiskuoro, jonka olin todennut erittäin tasokkaaksi, ja he hyväksyivät esiintymispyyntöni yksimielisesti. Sen jälkeen kyselin yksittäisiä kuhmolaisia miehiä täydennykseksi kuoroon.
– Olin paikan päällä kuuntelemassa, siinä oli hienoa tulkintaa ja hieno kokonaisuus. Kuulosti komealta. Ari onnistui hyvin tekstin säveltämisessä, kehuu Sutinen.
Keväästä asti perusteellisesti harjoiteltu esitys jätti myös Lohelle hyvän mielen. Lukuisat positiiviset palautteet kertoivat yleisönkin pitäneen kuulemastaan.
– Kuhmolaisten lämmin vastaanotto yllätti ja hämmensi. Teos oli koskettanut ja tavoittanut heitä tunnetasolla hyvin voimakkaasti. Kantaatilla saattaisi olla käyttöä muissakin seurakunnissa.
Kantaattia saatetaan vielä kuullakin, sillä 200-vuotisjuhlassa piispa Jari Jolkkonen mainitsi, että se kuultiin nyt ensimmäistä muttei viimeistä kertaa.