Julkisen Sanan Neuvosto on antanut elokuun lopulla vapauttavan päätöksen kanteluun Iltalehden helmikuisesta jutusta, jonka otsikko oli Kristityn karu pakomatka Iranista Suomeen.
Artikkelissa haastateltiin ihmistä, josta oli niukasti taustatietoa ja joka esiintyi nimettömänä eikä halunnut tulla kuvatuksi. Asiaa ei myöskään suoranaisesti perustella artikkelissa, kantelussa todetaan. Lisäksi kuvaukset kääntymyksestä kristinuskoon ja tiedot islamista vaikuttavat kantelun mukaan siltä, että ne vastaavat toimittajan tietoja.
Kantelija esitti epäilyksen, onko haastateltavaa ylipäänsä olemassa.
Artikkelissa haastateltu henkilö kuvaa yksityiskohtaisesti muun muassa sitä, kuinka kumiveneessä Kosin saarelle matkanneet muslimit heittivät mereen kristityn perheen ”epäuskoisuuden” takia, ja sitä, kuinka muslimit sylkivät ”tervetuloa pakolaiset” -kylttejä kantaneiden antamaa ruokaa maahan, koska se ei ollut halal-ruokaa.
Artikkeli päättyy haastatellun tuomitsevaan analyysiin Suomen pakolaispolitiikasta, jota hän pitää liian löyhänä.
Iltalehden päätoimittajan Petri Hakalan mukaan turvapaikanhakijoiden suuren joukon saapuminen Eurooppaan ja Suomeen on yhteiskunnallisesti niin merkittävä puheenaihe, että viestimien on käsiteltävä sitä kaikista mahdollisista näkökulmista. Hänen mukaansa Suomessa vastaanottokeskuksessa oleskeleva, kristityksi kääntynyt mies kertoo haastattelussa oman silminnäkijäkuvauksensa matkastaan halki Euroopan. Iltalehden jutusta ilmenee, että uutisointi perustuu miehen kertomukseen. Toimittaja on pyrkinyt käytettävissään olevin keinoin varmistautumaan miehen kertomuksen luotettavuudesta.
Hän kertoo vastauksessaan, kuinka toimittaja on tutustunut haastateltavaan ”evankelisen kirkon työntekijän ja vastaanottokeskuksen työntekijän kautta”. Heidän henkilöllisyytensä ovat päätoimittajan vastauksen mukaan toimituksen tiedossa. Pastori on valmis tarvittaessa todistamaan haastatellun henkilöllisyyden. Toimittaja tapasi haastateltavan kasvotusten kahdesti ja keskusteli hänen kanssaan puhelimessa useaan kertaan. Haastatellun henkilöllisyys on alusta asti ollut toimituksen tiedossa.
Hän myös kertoo, kuinka toimituksen eri jäsenet ovat tarkistaneet tietoja ja pyrkineet varmistamaan eri tavoin haastateltavan kertomien asioiden todenpitävyyden ja kuinka haastateltavan kertomaan on suhtauduttu myös erittäin kriittisesti. Toimittaja on Hakalan mukaan juttua tehdessään kunnioittanut jokaisen ihmisarvoa eikä ole jutussa tuonut esiin etnistä alkuperää, vakaumusta tai näihin verrattavia ominaisuuksia asiaankuulumattomasti tai halventavasti.
Nimettömyyden perustelut avattava
Ratkaisussaan Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Iltalehdellä oli riittävät perusteet haastattelun julkaisemiseen nimettömänä. Sen sijaan neuvosto arvostelee Iltalehden menettelyä niiltä osin, kun se koskee lähteen ja häneltä saatujen tietojen luotettavuuden avaamista lukijalle. Vastauksessaan neuvostolle päätoimittaja kertoo uskottavasti, että lehti on noudattanut huolellisuutta lähdehenkilön taustojen ja haastattelumateriaalin tarkistamisessa.
Lukijansa Iltalehti kuitenkin jätti vaille tätä informaatiota. Myös kuvien käyttö on lukijan kannalta huolimatonta. Kuvien teksteistä saa sen käsityksen, että kuvissa on haastateltu, vaikka hän on edellyttänyt, että kuvia hänestä ei käytetä. Kuvissa ei myöskään mainita mitään lähdettä.
Neuvosto on huolestuneena pannut merkille, että suomalaisessa mediassa on alkanut esiintyä maahanmuuttajiin ja muslimeihin kohdistuvia erityisen kielteisiä väitteitä, jotka perustuvat ainoastaan nimettömiin lähteisiin. Tiedotusvälineiden tulisi käyttää suurta harkintaa tällaisten tarinoiden julkaisemisessa, JSN toteaa ratkaisussaan. Ainakin niiden pitäisi avata yleisölle Journalistin ohjeiden 14 kohdan mukaisesti se, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu. Ratkaisun mukaan erityisen tärkeää tämä on sodan ja vainojen uhreja sekä turvapaikanhakijoita haastateltaessa, koska he ovat haavoittuvassa asemassa ja saattavat painottaa kertomuksiaan kuulijoiden toivomusten mukaisiksi.
Kuva: Olli Seppälä