Tarinat metsänväen joulusta ja eläinten huomioimisesta jouluna juontavat juurensa kauas. Juhlaan on liitetty eläinaiheista symboliikkaa ja eläinkertomuksia jo varhaisten kristittyjen ajoista lähtien.
Kulttuuripersoona Aiju von Schöneman kertoi usein vanhaa satua, jonka mukaan jouluyönä eläimetkin osaavat puhua. Perimätiedon mukaan eläinten jouluöisiin keskusteluihin on uskottu niin vakaasti, että esimerkiksi kissat ja koirat päästettiin navettaan jouluyöksi, jotta kaikilla riittäisi varmasti juttuseuraa.
Maataloissa annettiin eläimille herkkuja ja suuria määriä ruokaa. Taustalla saattoi vaikuttaa myös taikauskoinen käsitys, että hemmotellut eläimet tekevät parempaa yhteistyötä tulevana vuonna ja ovat isäntäväelleen tuottoisempia. Silti on myös liikuttavasti toivottu, että eläimille välittyy joulujuhlan tuntu.
”Pyhyys voi koskettaa eläimiäkin”
Juhlan tunnun välittäminen eläimille ei ole pelkästään historiallinen ilmiö. Yhä edelleen esimerkiksi useat eläintarhat antavat eläimille jouluisin erikoishemmottelua sekä monet metsästysseurat julistavat joulurauhan eläimille.
Eläinteologiaan perehtynyt teologi ja taiteilija Limppu Witick ei kuitenkaan usko, että eläimet pohtivat hengellisiä asioita.
– Eläimet eivät ajattele niin kuin ihmiset. Uskon silti, että pyhyys voi koskettaa eläimiäkin. Eläimillä on varmasti kyky ja mahdollisuus aistia pyhän läsnäolo.
Witick huomioi jouluisten eläinperinteiden määrän olevan jopa kasvamaan päin.
– Yhä useampi sytyttää jouluisin kynttilän edesmenneiden ihmisten lisäksi myös lemmikkinsä muistolle. Se on kaunis tapa.
Jouluna lemmikeiltä voi hakea apua myös pysähtymiseen. Witick itse ihailee kissansa kykyä olla täysillä mukana kaikessa mitä tekee.
– Eläimet opettavat meitä elämään hetkessä.
”Jeesus syntyi myös eläimiä varten”
Eläimet ovat näytelleet tärkeää roolia joulukuvauksissa alusta asti. Witickin mukaan myös synnyinpaikalla on alleviivaava merkitys.
– Jeesus kapaloitiin eläinten syöttökaukaloon. Vastaavasti julkisen toimintansa alussa, hän ”eli villieläinten joukossa, ja enkelit pitivät hänestä huolta” (Mark. 1:13). Voisiko tämä symboloida sitä, että Jeesus ei syntynyt pelkkiä ihmisiä varten, vaan koko maailmaa – myös eläimiä – varten?
Eksegetiikan dosentti Niko Huttusen mukaan eläimillä on Jeesuksen syntymään liitetyissä kuvauksissa myös profeetallinen rooli.
– Varhaiskristillisissä evankeliumissa eläimillä vahvistettiin syntymän merkitystä. Esimerkiksi Jesajan jouluprofetia ja Pseudo-Matteuksen evankeliumin tulkinta siitä ovat olleet suosittuja tekstejä alkukirkon aikoina.
Pseudo-Matteuksen mukaan Maria synnytti lapsen luolassa, mutta siirtyi kolmantena päivänä talliin, jossa Jeesus-lapsi laskettiin seimeen. Seuraavaksi Pseudo-Matteus kuvaa aasin ja härän polvistuvan Vapahtajan nähdessään, mikä tekee täydeksi Jesajan ennustuksen. Jesajan mukaan ”härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen” (Jes. 1:3).
Huttunen muistuttaa, että Luukkaan evankeliumin kuvauksessa ei härkää ja aasia edes mainita.
– Ainoat mainitut eläimet ovat kedolla vartioivien paimenten lampaat. Evankeliumi ei tosin kerro, lähtivätkö paimenet Jeesuksen luo lampaineen vai ilman. Jää lukijan mielikuvituksen varaan seurasivatko lampaat seimelle vai ei. Jos seurasivat, se sopii usein kertomaan siitä, miten koko luomakunta saapui ylistämään vastasyntynyttä.
Jouluseimi on rauhan välittäjä
Joulukuvaelman ikonografiaan vakiintuneet härkä ja aasi ovat herättäneet spekulaatioita halki historian. Aasin ja härän on tulkittu edustavan roomalaisia ja juutalaisia, joiden yhteiseen historiaan mahtui sotaa ja eripuraa. Herkästi toisiaan tönivät kinastelijat löytävät kuitenkin rauhan saavuttuaan seimelle. Vastasyntyneen Vapahtajan äärelle hiljentyneet riitapukarit muistuttavat kuvaelman katsojalle ja kertomuksen kuulijalle, että jouluseimi on rauhan välittäjä.
Myös sian syömiselle aattona löytyy kansantarinamuotoinen selitys. Kun muut eläimet kävivät kumartamaan ja talli vaikeni, sika häiritsi Jeesus-lapsen unta. Tällä on kansan keskuudessa selitetty sian joulukuista kohtaloa.
Witickin mukaan kertomukset alleviivaavat ihmisen tarvetta tehdä symboleita kaikesta.
– Kaikki tahdotaan liittää ihmisiin ja selittää ihmiselle sopivaksi. Raamatun mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi hallitsemaan eläimiä. Hallitsemisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa tyranniaa. Eläimet ovat ihmisille uskollisia kumppaneita, joihin meillä on kohtalonyhteys. Esimerkiksi vedenpaisumuskertomuksessa Jumala solmii liiton sekä eläinten että ihmisten kanssa.
Yhdessä seimen äärelle
Varhaiskristilliset evankeliumit, jouluiset kertomukset ja kansansadut alleviivaavat, että seimen äärelle käy yksissä tuumin koko luomakunta.
Ehkä yhä edelleen, jos osaa hiljentyä ja kuunnella, saattaa jouluisessa metsässä ja puistossa kuulla tutun laulun herkästi liverrettynä. Ja ehkä jossain, lumisten oksien ja astumattoman hankitaipaleen takana, käy koko metsän kansa toimittamaan omaa palvelustaan. Ketut hymisevät, karhut nuokkuvat ja jänikset laulavat, kun hirvi aloittaa luvun: ”Ja tapahtui niinä päivinä…” Betlehem on kaikkialla!
”Betlehem on kaikkialla” on alkujaan Juhani Rekolan lause. Toim.huom.
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!