”Jos Putin onnistui tuhoamaan Ukrainan ja Venäjän, onnistuiko hän myös tuhoamaan pasifismin?” – Teemu Laajasalo otti Piispan kyselytunnilla kantaa isänmaallisuuteen ja Gazan sotaan.

Radio Dein ja Kotimaan yhteisellä Piispan kyselytunnilla kuultiin vieraana Teemu Laajasaloa. Piispa Laajasaloa haastattelivat ja haastoivatkin Pauli Juusela Kirkko ja kaupungista, Mari Teinilä Kotimaasta ja Kari Pyrhönen MTV Uutisista.

Itsenäisyyspäivän aamuna kuullussa  lähetyksessä keskusteltiin ajan kanssa sodan ja rauhan teemoista. Mari Teinilä oli kiinnostunut siitä, mitä isänmaallisuus Laajasalolle merkitsee. Laajasalon mukaan ”isänmaallisuus on kiitollisuutta ja toisaalta vastuuta siitä maasta, missä elämme”. Laajasalo muistutti myös, että on syytä tajuta, että se ei ole itsestään selvää. Laajasalo jatkoi, että isänmaallisuutta on monenlaista – jollekin se on ”hurskaampaa kansallismielisyyttä, toiselle kiitollisuutta kielestä tai monimuotoisuudesta”.

 

TEINILÄN POHTIESSA, mitä muuta itsenäisyyspäivän vietto voisi olla kuin sotien muistamista, Laajasalo ryhtyi pohtimaan Suomen sotien merkitystä Ukrainan sodan valossa. Laajasalon mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ”auttaa ymmärtämään myös omaa historiaa täysin toisella tavalla”. Vasta nyt Laajasalo kertoo saaneensa toisenlaisen sävyn moniin kuulemiinsa sotakertomuksiin.

Seuraavaksi Teinilä muistutti Laajasaloa siitä, että tämä on Ruotuväki-lehden haastattelussa kertonut siviilipalvelusvalintansa olleen väärä päätös. Laajasalo vastasi, että tämänhetkisessä maailmantilanteessa hän todella valitsisi toisin. Hän kertoo jääneensä pohtimaan pasifismin tulevaisuutta sekä sitä onnistuiko Putin tuhoamaan pasifismin. Laajasalo kertoi yllättyneensä, kuinka Venäjän hyökättyä Ukrainaan hänen monet pasifistikaverinsa julistivat ”rautaa rajalle ja aseita Ukrainaan”. Nykyään Laajasalo itse on taipuvainen hahmottamaan, kuinka ”armeijalaitoksella on oikeusvaltiossa merkittävä rauhanrakentajan rooli”.

Kari Pyrhönen ryhtyi haastamaan Laajasalon näkemystä muistuttaen Ahtisaaren perinnöstä ja tämän lauseesta, joka opettaa miten ”rauha ei synny sotimalla vaan neuvottelemalla”. Laajasalo ei kuitenkaan tinkinyt kannastaan. Hänen mukaansa ”pasifismi toimii silloin, kun yhteiskunta on järjestäytynyt”. Laajasalon väittämän mukaan ”viidakon lakien ollessa voimassa tarvitaan myös esivallan miekkaa”.

Keskustelun siirtyessä Hamasin ja Israelin väliseen sotaan, muutoin sävyisä kyselytunti sai kireitäkin sävyjä. Pyrhönen kysyi Laajasalo näkökulmaa tilanteeseen ja erityisesti Laajasalon mielipidettä tiettyjen kristillisten piirien Israel-mielisyydestä. Laajasalon mukaan ”kärsimystä ei pitäisi kilpailuttaa”. Laajasalo korosti Hamasin iskun kauheutta todeten, että ”kun sen suhteuttaa juutalaisten historiaan, sillä on erityinen merkitys”. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin lisäsi, että myös Gazan kärsimys on toivotonta ja hirveää. Laajasalo kutsui tilannetta ”inhimilliseksi katastrofiksi” ja linjasi, ettei ole viisasta valita kumpaakaan narratiivia.

Laajasalo myönsi, että on varmasti ihmisiä, jotka katsovat tilannetta vain ”luvatun maan lumon kulmasta”, mutta yhtäältä on väkeä, jotka palestiinalaisnarratiivin yksipuolisuudella lipsahtavat antisemitismin puolelle.

Pyrhönen ihmetteli joidenkin kristittyjen palvovaa suhtautuista Israeliin. Laajasalo kiteytti, että Israel-ystävyyttä on monenlaista. Osa siitä on piispan mukaan ”kristillistä sionismia”, jossa Israelin valtiolla nähdään raamatullinen erityismerkitys, osa puolestaan ”kohdentumatonta myötämielisyyttä pyhän maan ihmeellisyyttä kohtaan”. Laajasalon itsensä mukaan Israel tulisi nähdä valtiona muiden joukossa ja sitä tulisi ”kehua ja kritisoida samoin kriteerein kuin muitakin valtioita”.

Erityiseksi uhaksi Laajasalo hahmotti antisemitismin puolelle heilahtavan Israel-kritiikin, jota piispan mukaan löytyy sekä ”äärivasemmalta että äärioikealta”.

 

SOTAISTEN AIHEIDEN lisäksi keskustelua käytiin myös presidenttiehdokkaista. Laajasalo kuvasi ehdokasjoukkoa ”oppineeksi ja monipuoliseen ajatteluun kykeneväksi”. Piispan mukaan keskusteluissa on selvinnyt, että jokainen on pystynyt erittelemään hyvin arvojaan omalla tyylillään.

Puoluepolitiikkaa Laajasalo ei kuitenkaan toivoisi kirkon piirissä hirveästi näkevänsä. Erityisesti seurakuntien poliittisista ulostuloista Laajasalo totesi, että ”puoluepoliittisiin kysymyksiin ei kovin matalalla kynnyksellä kannata ottaa kantaa”.

Piispan kyselytunti on jälkikäteen kuultavissa Dei Plussassa.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLaihialaisvoimin tehty kuvaelma sotilaspapeista talvisodassa liikutti yleisöä niin, että se esitetään tänään toistamiseen
Seuraava artikkeliPiispa Jukka Keskitalo itsenäisyys­päivän juhla­jumalan­palveluksessa: ”Meille kaikille Jeesus tuntuu tänään sanovan: Älkää olko niin kiinnostuneita siitä, kuka teistä on suurin ja tärkein.”

Ei näytettäviä viestejä