Usko kolmiyhteiseen Jumalaan ei ole kirkossa vain opinkappale, vaan siitä seuraa myös syvä oivallus johtamiseen luonteeseen. Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma piti Kirkollisen johtamisen forumissa Helsingissä paljon kiitosta saaneen puheenvuoron johtamisen haasteista tulevaisuuden kirkossa.
– Tulevaisuuden pohtiminen on johtajan vastuulla. Johtamisen painopisteen tulee olla tulevaisuudessa, Luoma sanoi ja muistutti, että tulevaisuuden kirkko on tämän päivän kirkko, sillä tänään tehtävät ratkaisut vaikuttavat tulevaisuuteen.
Luoma sanoi, että ollakseen kirkko myös tulevaisuudessa, sen on pidettävä kiinni olennaisesta eli uskosta kolmiyhteiseen Jumalaan.
Miten Jumalan kolme persoona ovat yhdessä, sitä ei kukaan teologikaan ole ymmärtänyt täysin, mutta Luoman mukaan esimerkiksi uskontunnustuksissa pohditaan Jumalan persoonien välisiä suhteita. Luoman mukaan tästä seuraa, että syvässä merkityksessä ihminenkään Jumalan kuvana ei ole yksilö vaan persoona, joka on aina suhteessa eli relaatiossa toisiin ihmisiin ja yhteisöihin.
– Tulevaisuuden johtaminen kirkossa on relaatioiden rakentamista ja vahvistamista. Johtaja tulee nähdä ihmisten lisäksi heidän välisensä relaatiota ja näiden dynamiikan.
Luoma myönsi yleiskeskustelussa, että ajatus relaatioista tulee uuteen valoon netissä ja sosiaalisessa mediassa, missä oikeat fyysiset ihmiset eivät kohtaa toisiaan.
– Sosiaalinen media on teologisesti ongelmallinen yhteisö- ja seurakuntakäsitteen kannalta. Tätä varmaan jokainen netissä työtä tekevä teologi joutuu pohtimaan.
Kaikki työ on hengellistä
Tapio Luoma myös painotti puheenvuorossaan, että kaikki seurakunnan tekemä työ on hengellistä, sillä kukaan ei olisi kirkossa nimisen yhteisön palveluksessa ilman hengellistä sanomaa ylösnousseesta Kristuksesta.
– Kaikki kirkon työ on viime kädessä hengellistä, joten meidän pitäisi luopua jaottelusta hengellisen työn tekijät ja muut. Olemme kaikki samalla asialla.
Luoma myös korosti hengellisen johtajuuden erityisluonnetta, mutta yleisöpuheenvuoroissa oltiin sitä mieltä, että kaikki johtaminen on pohjimmiltaan samanlaista. Tosin kirkko itseymmärryksensä vuoksi on omanlaisensa työyhteisö.
– Kaikki kirkollinen johtaminen on sekä hengellistä että maallista. Kirkko on samanlainen työyhteisö kuten muutkin työyhteisöt, mutta samalla kirkko on hengellinen yhteisö, Luoma muotoili.
Piispa Luoma sanoi lukeneensa ainakin yhden hyvän johtamisoppaan, nimittäin Pauli Juutin kirjan Toivon johtaminen (2005). Kirjassa korostetaan muun muassa innostuksen luomisen merkitystä organisaatiossa, positiivista ilmapiiriä sekä mahdollisuuksien ja ratkaisujen korostamista ongelmien sijaan.