Jarmo Valtimo Hangosta: Luottamushenkilöiden ja kirkkoherran suhde on tärkeä

Kaupungin ja seurakunnan luottamushenkilöiden työssä on eroa, tietää Jarmo Valtimo, joka on Hangon suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja, rippikoulu- ja nuorisotyön johtokunnan puheenjohtaja ja Hangon seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja.

– Seurakunnassa työ on paljon enemmän kirkkoherravetoista. Kirkkoherra on päättänyt ja muut ovat peesanneet, vaikka ollaan selän takana oltu välillä eri mieltä. Kunnan puolella tätä tapahtuu harvemmin. Siellä puolueet jylläävät. Se mitä kaupungin johto sanoo, ei välttämättä vaikuta niin paljon päätöksiin.

Valtimolle on tärkeää, että asioita saa kyseenalaistaa ja luottamushenkilö saa olla kirkkoherran kanssa asioista eri mieltä. Nyttemmin päätöksistä on hänen mielestään alettukin enemmän keskustella.

”Politiikkaa ei tarvita”

Jarmo Valtimo ei muista seurakunnan tehneen yhtään poliittista päätöstä viime vuosina, vaikka mutamassa äänestyksessä äänet ovat menneet ryhmittymien mukaan.

– Minun mielestäni politiikkaa ei tarvittaisi seurakuntaan. Kunnan asioissakaan ei tarvittaisi poliittisia puolueita. Kun joku asia tulee poliittiseksi, niin tietyt ihmiset äänestävät tietyllä tavalla, eikä heillä ole omaa mielipidettä. Pitäisi ajatella vain kaupungin ja seurakunnan etua.

Valtimo oli edellisellä kaudella kaupunginvaltuutettu, muttei lähtenyt enää ehdolle viime kuntavaaleihin. Seurakunnan luottamushenkilönä hän on nyt toista kautta peräkkäin, ja vaikuttanut siitä asti kun jäi hallintopuolen upseerin ammatista eläkkeelle. Niin hän oli luvannut edelliselle kirkkoherralle. Historiaan kuuluu lisäksi muutaman vuosikymmenen takainen luottamushenkilökausi.

– Kerran minut valittiin luottamushenkilöksi sopuvaaleilla minulta kysymättä. Erään seurakuntalaisen piti kuulemani mukaan kysyä minulta asiasta, mutta näin ei tapahtunut.

”Kirkkoherran pitkä sairasloma tuo tunteen tuuliajolla olemisesta”

Hangon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra jäi eläkkeelle kaksi vuotta sitten. Uusi kirkkoherra on ollut pitkään sairaana ja se on vaikuttanut luottamushenkilöiden työhön hyvin paljon.

– Koen että olemme tuuliajolla tällä hetkellä. Vanha kirkkoherra tiesi kaikki asiat ja valmisteli ne hyvin. Nyt näyttää siltä, että asioiden valmistelu ei ole ollut samaa luokkaa kuin ennen, olemme saaneet vähemmän tietoa. Tilanne alkaa onneksi olla kohentumaan päin.

Valtimon mielestä on lisäksi harmillista, ettei pääkaupunkiseudulla asuva kirkkoherra näy laumansa keskellä.

Kirkkoherra valittiin virkaansa kesken vaalikauden. Tuomiokapituli katsoi, ettei kirkkoherralla ollut tarvittavaa kokemusta, ja teki poikkeusjärjestelyn nimeten yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherran koko vaalikauden ajaksi, jolloin Valtimo joutui jatkamaan saman ajan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana.

Seurakuntaneuvostolla voisi olla isompikin rooli

Hangon suomalaisen seurakunnan nettisivuilla määritellään, että seurakuntaneuvosto johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja toimii muutoinkin seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi.

– En koe voimakkaasti, että seurakuntaneuvosto ohjaisi seurakunnan toimintaa. Meillä voisi olla isompikin rooli, mutta meillä ei ole henkilöitä, jotka sen ottaisivat. Otamme kantaa hallintoasioihin, jos otamme.

Seurakunnan henkilöstöhallinnossa on Valtimon mukaan ollut pitkään ongelmia. Henkilökunta on vaihtunut paljon ja henkilöstön keskuudessa on ollut pahoinvointia.

– Varsinkin nuorten kanssa pitkäjänteisyys on tärkeä asia. Nuoret alkoivat kaihtaa nuorisotyötä, kun eivät koskaan tienneet, kuka työntekijä siellä milloinkin on. Kyllä sellainen aikuisinkin vaikuttaa. Nyt uusi nuoriso-ohjaaja on jo ollut vuoden paikalla ja hän näyttää viihtyvän täällä, ja ollaan saatu hyvä diakoniatyöntekijäkin.

Seurakunnan jäsenmäärän vähenemisen tähden neuvosto päätti, ettei kolmeen pappiin ole enää varaa. Kirkkoherran lisäksi seurakunnassa on virkaansa vasta vihitty kappalainen.

– Oli lottovoitto, kun saatiin kappalaiseksi tämä nuori nainen Maija Saario. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Hän asuu Hangossa perheineen. On tärkeä asia, että ihmiset näkevät seurakunnan työtekijöitä muuallakin kuin kirkossa.

Seurakuntayhtymä kahden tuomiokapitulin alaisuudessa

Suomenkieliset ovat olleet Hangossa enemmistönä 70-luvulta lähtien ja kunnassa heidän osuutensa väestöstä kasvaa jatkuvasti. Suomen- ja ruotsinkielisten seurakuntien väkimäärä on kuitenkin aika lailla tasan.

– Suomenkielinen väestö kasvaa, mutta kirkosta poistuma on suomenkielisten keskuudessa suurempi. Ruotsinkielisessä seurakunnassa on vanhempaa väkeä, kuolleisuus suurempi ja syntyvyys samaa luokkaa, mutta kun kirkosta eroamisbuumeja tulee, niin aina se riipaisee enemmän suomenkielistä seurakuntaa, Jarmo Valtimo kertoo.

Yhteistyö suomen- ja ruotsinkielisen seurakunnan välillä on ollut yleensä erittäin hyvää.

– Yhteinen jumalanpalvelus pidetään itsenäisyyspäivänä, muuten kummallakin on omat jumalanpalvelukset. Kuulumme eri tuomiokapituleihin, ruotsinkielinen Porvoon tuomiokapituliin ja me Espooseen.

Hengellisiä palveluja käyttää vain pieni joukko

Seurakunnan tehtävä on tuottaa hengellisiä palveluja kaikille seurakuntalaisille, lapsille, nuorille aikuisille ja vanhuksille, Valtimo määrittelee. Käytännössä hengellistä elämää johtaa kirkkoherra.

– Seurakuntaneuvoston osuus on siinä aika pieni. Silloin tällöin olemme auttamassa jumalanpalveluksissa. Aktiivisin luottamushenkilömme on nainen, joka on myös lähetyssihteerinä seurakunnassamme.

– Hangossa on kokonaisuutena aika passiivinen seurakunta. Vain pieni joukko osallistuu seurakunnan toimintaan. Olemme yrittäneet satsata diakoniatyöhön, mutta siinäkin suhteellisen pieni joukko käyttää palveluja.

Nuoriso saa seurakunnan toiminnasta tietoa Facebookin kautta. Perustietämyksen lisääminen seurakunnasta vaatii kuitenkin enemmän. Toissavuodesta asti seurakunta on jakanut joka kotiin Meidän seurakunta -tiedotuslehteä.

– Sieltä näkee ainakin, keitä ihmisiä on mukana toiminnassa, jotta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä.

Kuva: Jorma Valtimon kotialbumi

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

Edellinen artikkeliReformaation pääjuhla vältti pönöttämisen – ”Ei rikottais perhosensiipii”
Seuraava artikkeliErilaiset kirkon ammatit 3: Metsäpäällikkö

Ei näytettäviä viestejä