Karkun evankelisella opistolla viime viikolla puhunut Kuopion piispa Jari Jolkkonen käsitteli esitelmässään kristillistä ihmiskuvaa ja ihmisoikeuksia.
Tekstissään Jolkkonen problematisoi monia ihmisoikeuksista julkisuudessa usein esitettyjä yksinkertaisuuksia ja väitteitä.
Jolkkonen lähtee liikkeelle siitä, että kirkossa ja yhteiskunnassa näkee paljon keskustelua, jossa vedotaan yhtäältä ihmisoikeuksiin ja toisaalta uskonnollisiin auktoriteetteihin, kuten pyhiin kirjoituksiin.
– Molemmissa puhetavoissa on paljon samaa: niihin vedotaan ehdottomina, yksiselitteisinä ja lopullisina, ja kriittinen kyselijä leimataan helposti arveluttavaksi. Samankaltaisuudestaan huolimatta uskonnollisiin argumentteihin ja auktoriteetteihin vetoava teologinen puhetapa ja ihmisoikeuksien ehdottomuutta korostava ihmisoikeuspuhe näyttävät ajoittain ajautuvan törmäyskurssille, Jolkkonen sanoi esityksessään.
– Esimerkiksi sukupuolineutraalia avioliittolakia puhtaasti ihmisoikeuskysymyksenä puolustava keskustelija saattaa päätyä varsin hedelmättömään kiistelyyn keskustelijan kanssa, joka puolustaa perinteistä avioliittokäsitystä Jumalan luomistahtoon vedoten, Jolkkonen jatkoi.
Ihmisoikeusajattelussa on myös puutteita ja ongelmia
Laajassa esityksessään Jolkkonen käy alan tutkijoita siteeraten myös läpi useita ihmisoikeusajatteluun liitettäviä puutteita ja ongelmia.
– On tunnustettava, että ihmisoikeudet mahdollistavat ja jopa turvaavat myös moraalisesti kyseenalaista toimintaa. On laillista ja ihmisoikeuksien mukaista pettää aviopuolisoaan, puhua toiselle ihmiselle halveksuen ja lakata pitämästä yhteyttä uskonnollisen yhteisön jättäneeseen perheenjäseneen, kuten esimerkiksi Jehovan todistajien yhteisössä on tapana. Nämä eivät silti ole hyviä asioita. Siitä, että jokin on laillista ja ihmisoikeuksien mukaista, ei siis voida tehdä sitä johtopäätöstä, että kyseessä olisi hyvä asia, Jolkkonen sanoi.
Kristillisen ihmiskäsityksen ja ihmisoikeuspuheen välillä ei Jolkkosen mukaan tarvitse olla ristiriitaa. Piispa rohkaisee kristittyjä liittymään ihmisoikeuspuheeseen ja korostamaan sen kristinuskoon perustuvia juuria.
– Edelleen myös kristityillä on oikeus puolustaa sen pohjalta sekä omia oikeuksia että toisin uskovien ja uskonnottomien perussoikeuksia.
Kristinusko ylittää ihmisoikeuspuheen
Kristinusko on lopulta Jolkkosen ajattelussa enemmän kuin ihmisoikeuspuhe.
– Kristinusko ylittää ihmisoikeuspuheen ja -ajattelun. Jumalan laki vaatii rakastamaan toisia täydestä sydämestä, ei vain siksi, että maallinen laki tai kansainvälinen sopimus niin määrää. Jumalan laki ohjaa myös luopumaan omista oikeuksista heikommassa asemassa olevien hyväksi. Filippiläiskirjeen kuuluisan kenosis-hymnin mukaan Kristus luopui oikeudesta olla Isän vertainen, otti orjan muodon ja alensi itsensä lunastaakseen rakkaudessa syntiset ihmiset ja antaakseen heille esimerkin oikeasta lähimmäisyydestä. Tämä ylittää kaiken oikeusperusteisen ajattelun, Jolkkonen sanoi.
Kuva: Matti Karppinen
Lue myös:
Savon Sanomat: Jari Jolkkonen hämmästelee arkkipiispan avioliittokantaa
Piispa vihkii pappeja: ”Pysyvien työpaikkojen määrä huolettaa”