Vastaus ei tule japanilaiselta Tatsushi Nozoelta helposti, mutta keskustelun myötä hän tietyin varauksin myöntää, että Japanin pitäisi korkeammalla mahdollisella tasolla pahoitella ja pyytää anteeksi Korean kansalta Japanin siirtomaavallan (1910–1945) aikaisia julmuuksia.
– Japani oli siirtomaavalta. Suuryhtiöt kuten Mitsubishi ja Mitsui käyttivät jopa korealaisia lapsia työvoimana tehtaissa. Palkkojakin jätettiin maksamatta. Kyllä Japanin pitäisi pyytää anteeksi ja maksaa korvauksia, Nozoe sanoo.
Hänen mielipiteensä ei ole japanilaiseksi kovin tyypillinen. Nozoe on mukana Etelä-Koreassa Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksessa Busanissa. Hän edustaa Japanin Yhdistynyttä Kristuksen kirkkoa ja samalla japanilais–uusseelantilaista kirkkojen luonnonkatastrofien uhreja auttavaa järjestöä.
”Japanilaiset tahtovat aina ottaa sen, mikä kuuluu Korealle”, kertoo nuori korealainen nainen soulilaisessa kirkossa stereotyyppisesti Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) vierasryhmälle. Etelä-Korean ja Japanin historiallisesti vaikeat suhteet välittyvät tällaisista ja muista korealaisista puheenvuoroista myös Kirkkojen maailmanneuvoston osanottajille.
Japani ja Etelä-Korea ovat toistensa merkittäviä kauppakumppaneita. Poliittisella tasolla ja mediassa maiden välillä on silti vuosikausia käyty kiistoja Japanin miehitysajan tapahtumista. Aihe on korealaisille maan jakautumiseen verrattava suuri kansallinen trauma.
Keskustelunaiheena myös Korean kirkkojen piirissä on varsinkin Japanin keisarillisen armeijan kenttäbordelleihin sodan aikana pakottamien, vielä elossa olevien korealaisnaisten, ns. ”lohtunaisten” kärsimysten korvaaminen ja anteeksipyyntö. Alun perin prostituoiduiksi pakotettiin yli sata tuhatta korealaisnaista.
Japani on maksanut Korealle miehityskorvauksia jo 1965, jolloin maat sopivat suhteittensa normalisoimisesta. Lisäksi pääministeri Kiichi Miyazawa esitti oman anteeksipyyntönsä Etelä-Korean parlamentin edessä vuonna 1992. Mutta korealaiset tahtovat Japanin virallisen anteeksipyynnön. Japanin halutaan myös varauksitta tunnustavan sodanaikaiset vääryydet.
Maiden välillä aiheuttavat ristiriitoja myös kiista keskellä Japaninmerta sijaitsevasta asumattomasta Dokdon (kor.) / Takeshiman (jap.) saaresta.
Busanin kirkkopäiville osallistuva Nozoe toivoo, että saarikiista ”jäädytettäisiin” odottamaan parempaa aikaa, jolloin nationalistiset tunteet ovat maissa kenties väistyneet ja ratkaisu saaren hallinnasta.
Kirkot eivät Nozoen mukaan voi tehdä kovin paljon maiden suhteiden parantamiseksi.
– Vanhat japanilaiset suhtautuvat usein korealaisiin hieman vähätellen. Mutta kirkoilla on ollut esimerkiksi vaihto-ohjelmia, jossa nuoret japanilaiset ja korealaiset asuvat tovin naapurimaassa. Muutos parempaan voi lähteä vain nuorista, Tatsushi Nozoe sanoo.
Ilmoita asiavirheestä