Politiikan läsnäolo seurakunnan päätöksenteossa harmittaa jossain määrin Pietarsaaren suomalaisen seurakunnan luottamushenkilöä Iina-Kaisa Rasmusta, 36.
– Seurakuntaneuvostossamme useimmat istuvat poliittisten puolueiden mandaatti takamuksen alla. Se häiritsee toisinaan keskustelua ja ehkä myös päätöksentekoa.
Rasmus vaikuttaa asioihin seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajana sekä Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston jäsenenä. Hän ei hyväksy sitä, että seurakunnan tai sen päättävien elimien jäsenyyttä käytetään hyväksi omien poliittisten etujen ajamisessa.
– Olen kyynisten hetkieni aikana ollut näkevinäni merkkejä siitä, että näin olisi tapahtunut, kun ihmiset ovat pyrkineet esille esimerkiksi kunta- ja eduskuntavaaleissa.
Rasmus on samaa mieltä Helsingin piispaa Teemu Laajasalon kanssa siitä, että Raamattu ei käy politiikan oppikirjaksi.
– Hänen mukaansa politiikkaa ja uskontoa ei pidä sekoittaa, mutta toisaalta ei ole olemassa myöskään katsomusvapaata puhetta tai arvoneutraliteettia.
”Tulemme kielijaosta huolimatta hyvin toimeen”
Ensimmäistä kauttaan luottamushenkilönä vaikuttava ja kahdeksan vuotta Pietarsaaressa asunut Iina-Kaisa Rasmus lähti mukaan vaikuttamaan seurakunnassa, kun pyydettiin.
– Ehdokkuus oli ollut mielessäni jo aiemmin. Minun täytyi vain ensin tutustua seurakuntaan ja sen toimintaan rauhassa.
– Haluan vaikuttaa seurakunnan kokonaisvaltaiseen kehittymiseen ja kestävään talouteen, henkilöstön hyvinvointikysymyksiin sekä diakonian ja lähetyksen keskeisimpiin asioihin. Erittäin tärkeitä ovat myös nuoria sekä lapsia koskevat työmuodot.
Vaikka seurakuntayhtymän neljä muuta seurakuntaa ovat ruotsinkielisiä, ei se ole ollut Pietarsaaressa ongelma.
– Tulemme kielijaosta huolimatta hyvin toimeen keskenämme.
Lähetyspirtti lakkautettiin, kun vapaaehtoiset ikääntyivät
Seurakuntayhtymän taloustilannetta Rasmus pitää haastavana.
– Raha on tiukassa. Tällä hetkellä meillä ei ole tiedossa isoja investointeja, mutta tarkoitus on myydä tarpeettomiksi käyneitä kiinteistöjä, joista tulee kulurasitteita. Emme kuitenkaan luovu ydintoiminnoille tärkeistä kohteista.
Surua Rasmuksen mieleen nostaa viime vuonna tapahtunut Lähetyspirtin lakkauttaminen ja lähetysvarojen leikkaukset seurakunnan nimikkokohteilta.
– Lähetyspirtti jouduttiin lakkauttamaan lähinnä siitä syystä, että sitä pyörittäneet vapaaehtoiset ikääntyivät, eikä uusia ollut tulossa.
Luottamushenkilöt ovat tavallisia ihmisiä ja armonkerjäläisiä
Luottamushenkilöiden ominaisuuksista puhuttaessa Iina-Kaisa Rasmus Rasmus nostaa esille Raamatun kohdan.
– Kirje galatalaisille kertoo asian ytimekkäästi: ”Hengen hedelmä ovat rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.”
Luottamushenkilöillä on Rasmuksen mukaan hyvä olla sekä kiinnostusta toimitalojen kehittämiseen että tahtoa tukea seurakunnan perustoimintaa.
– Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös päättäväisyys, johdonmukaisuus ja realistisuus.
Seurakunnan luottamushenkilöt ovat Rasmuksen mukaan tavallisia ihmisiä ja armonkerjäläisiä.
– Seurakuntamme luottamushenkilöryhmät koostuvat seurakunta-aktiiveista, poliittisesti aktiivisista vaikuttajapersoonista sekä tavallisista kuntalaisista ja seurakuntalaisista.
Päätöksentekijän paikalta asioita pohtiva Rasmus sanoo seuraavansa pelonsekaisin tuntein avioliittokäsityksen murtumista kirkossa.
– Mietin, miten käy kirkon yhtenäisyydelle, ja miten teologiset ristiriidat voidaan selvittää ilman jakaantuvaa kirkkoa. Nämä haasteet näkyvät niin paikallisella tasolla kuin valtakunnallisestikin.
”Ihanat diakoniatyöntekijämme ovat taitavia rekrytoimaan”
Musiikki on lähellä Rasmuksen sydäntä. Hän on mukana kuoroissa, soitinryhmissä sekä yli seurakuntarajojen toimivassa ylistyslauluryhmässä.
– Musiikki on minulle todella tärkeää, se myös kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä. Muiden seurakuntayhtymämme seurakuntien kanssa toteutetut musiikilliset yhteistyöproduktiot ovat olleet erittäin antoisia.
Rasmus on mukana toteuttamassa kerran kuussa järjestettäviä Elämä Ristissä -iltoja, jotka ovat matalankynnyksen tilaisuuksia evankeliumin etsijöille.
– Toimin aikani salliessa lisäksi diakonian vapaaehtoisena. Ihanat diakoniatyöntekijämme ovat taitavia rekrytoimaan. Heille on mahdotonta sanoa ei.
– Koska työskentelen koulukuraattorina eri oppilaitoksissa, teen myös työni kautta tiivistä yhteistyötä seurakuntamme nuorisotyön kanssa. Olen siviilitöikseni myös sovittelija Pohjanmaan käräjäoikeudessa ja opiskelen erityisopettajaksi.