Hyväksytäänkö kaikki päätöksentekoon?

Beatrice Kraft (37) valittiin jo toista kertaa Siilinjärven seurakunnan kirkkovaltuustoon. Molemmilla kerroilla ääniä ropisi reilusti; hän sai sekä vuoden 2010 että 2014 vaaleissa seurakuntansa kaikista ehdokkaista neljänneksi eniten ääniä.

– Minulla on aina ollut seurakunnassa lämmin ja kotoisa olo. Vaaleihin lähdin tuttavani ehdotuksesta, hän tiesi seurakunnan asioiden kiinnostavan minua, Kraft kertoo.

Keniasta Suomeen vuonna 1996 muuttanut Kraft kuului synnyinmaassaan katoliseen kirkkoon. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon hän liittyi vuonna 2002. Päivätyökseen hän toimii asiakasneuvojana pankissa.

”Erosin valitsijaryhmästäni”

Kraftista on ollut mielenkiintoista seurata Suomen evankelisluterilaisen seurakunnan toimintaa.

– Monet seurakuntalaisista ovat tulleet tutuiksi kirkkovaltuustossa ja muissa seurakunnan tapahtumissa. Koen, että minun on helppo lähestyä heitä, ja heidän on helppo lähestyä minua.

Siihen Beatrice Kraft on pettynyt, että kirkkoneuvostopaikkaa hän ei pyynnöistään huolimatta ole omasta ryhmästään saanut.

– Miksei uusien ja innokkaiden ihmisten anneta vaikuttaa asioihin? hän ihmettelee.

– Ensimmäisen kauden seurasin ja opettelin asioita kirkkovaltuustossa. Nyt toisella kaudella olisin halunnut oikeasti vaikuttamaan ja valmistelemaan asioita neuvostoon. Olen mielestäni äänestäjilleni sen velkaa.

Kraftin mielestä seurakunnan hallintoa vaikeuttaa myös politiikka.

– Se tuo jakautumista eri ryhmiin ja rasittaa päätöksenteossa. Itse erosin neuvostojupakan jälkeen omasta valitsijaryhmästäni, ja olen nyt valtuustossa pelkästään omana itsenäni.

Perhekerhoissa ei peritä enää maksua tarjoilusta

Monessa mielessä Siilinjärven noin 17 000 jäsenen seurakunnan asiat ovat kuitenkin Kraftin mielestä hyvin.

– Esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia meillä ei ole ollut. Minunkaan ei siis ole tarvinnut tehdä seurakuntalaisten talouteen vaikuttavia ikäviä päätöksiä, hän sanoo.

Kolmen alle 9-vuotiaan pojan äitinä Beatrice Kraftin sydäntä lähellä ovat ennen kaikkea lasten ja nuorten asiat. Hänen mielestään on tärkeää, että kirkko antaa heille turvallisia vaihtoehtoja vapaa-aikaan.

– Seurakunnassamme järjestetään muun muassa paljon erilaisia kerhoja, ja se on hyvä asia. Pieni, konkreettinen ja monille kerhossa kävijöille mieluinen päätös oli perhekerhojen tarjoilumaksusta luopuminen. Maksu ei ollut iso, mutta lapsiperheiden tiukassa rahatilanteessa sekin tuntuu.

Seurakuntien liitokset puhuttavat tällä kaudella myös Siilijärven seurakunnan hallintoa.

– Samat asiat ovat esillä myös kuntapuolella, jossa Siilinjärvi on käynyt alustavia neuvotteluja Kuopioon liittymisestä, Beatrice Kraft kertoo.

”Miksei täällä puhuta avoimesti uskosta?”

Seurakunnassa tehdään paljon muutakin hyvää työtä. Siksi Beatrice Kraft ihmettelee, miksi kirkko on Suomessa niin erillään muusta elämästä. Moni ei avoimesti puhu uskostaan tai siitä, että käy esimerkiksi jumalanpalveluksissa.

– Keniassa on itsestään selvää, että sunnuntai rauhoitetaan kirkkopäiväksi. Siellä kirkkoon tulevat sankoin joukoin sekä miehet, naiset että lapset.

Kraft itse viihtyy myös perinteisessä suomalaisessa jumalanpalveluksessa, ja toimii siinä välillä ehtoollisavustajana. Jumalanpalvelusta voisi hänen mielestään kuitenkin rakentaa hieman lapsiystävällisemmäksi.

– Saarnat eivät saisi olla liian vaikeita. Mukana voisi olla myös enemmän iloista laulua ja soittoa, sillä myös musiikilla voi julistaa evankeliumia.

Kraftin mielestä lapset tulisi viedä pienestä pitäen kirkkoon, jotta seurakuntaan kuulumisesta tulisi heille luonteva asia. Vähän isompia lapsia voisi kutsua jumalanpalveluksiin vaikkapa avustajiksi.

– Näin kirkosta tulisi paikka, johon osaisi aikuisenakin mennä esimerkiksi silloin, kun on vaikeata ja tarvitsee kuuntelijaa. Nyt ihmiset etsivät apua ja lohdutusta ensisijaisesti muualta kuin kirkosta.

Kuva: Heikki Kraft.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliHelsingin kirjamessuilla jumalanpalvelus
Seuraava artikkeliKalajoen kristillinen opisto laajenee päiväkoti Arkilla

Ei näytettäviä viestejä