Kirkkohistorian professori (emeritus) ja herätysliiketutkija Jouko Talonen arvioi, että kansanedustaja-pastori Pekka Aittakummun loikkaaminen keskustasta perussuomalaisiin voi enteillä tai kuvastaa entistä suurempaa poliittista siirtymää vanhoillislestadiolaisuuden piirissä.

– Tämä johtuu siitä, että Aittakumpu on ensimmäinen valtakunnantason näkyvä vanhoillislestadiolainen poliitikko, joka tällaisen siirron tekee. Hänen kokemuksensa Päivämies-lehden vs. päätoimittajuudesta merkitsee, että hän tulee aivan vanhoillislestadiolaisuuden keskusjärjestön SRK:n sisäpiiristä.

Monet muut vanhoillislestadiolaiset kansanedustajat ovat Talosen mukaan olleet enimmäkseen ”tavallisia” poliitikkoja.

Pekka Aittakummun tekemän ratkaisun henkilökohtaisia motiiveja Talonen ei lähde arvioimaan.

– Hänen omat perustelunsa voidaan lukea lehdistä.

Sen sijaan herätysliikkeitä ja erityisesti lestadiolaisuutta tutkinut Talonen pohdiskelee tilannetta ja muutosta kokonaisen herätysliikkeen ja poliittisten suuntien tasolla. Hän korostaa, että vaikka keskustapuolue ja jossain määrin myös kokoomus ovat kauan olleet vanhoillislestadiolaisuudessa ne hyväksytyt puolueet, joiden äänestämistä on pidetty uskomassa oleville mahdollisena, niin seitsemänkymmentäluvun jälkeen SRK ei ole enää määritellyt, mitä puolueita herätysliikkeessä voi kannattaa ja mitä ei.

– Tämä on näkynyt poliittisen spektrin laajentumisena vanhoillislestadiolaisuudessa. Keskustan ja kokoomuksen hegemonia on tässä mielessä murtunut, Talonen tietää.

”Uudellamaalla on tapahtunut vanhoillislestadiolaisten siirtymistä äänestämään kristillisdemokraatteja.”

POHJOIS-POHJANMAA on vanhoillislestadiolaisuuden perinteisesti vahvinta aluetta. Juuri siellä on Talosen tietojen mukaan ollut viime aikoina nuorten äänestäjien keskuudessa perussuomalaisiin suuntautunutta menoa.

– Tämä näkyy ylipäätään siinä, että perussuomalaiset ovat monilla keskustan perinteisillä alueilla menneet keskustan ohi. Ja muutos näkyy tietenkin myös vanhoillislestadiolaisuudessa.

Talonen huomauttaa myös toisenlaisesta siirtymästä.

– Aivan viime aikoina on ainakin Uudellamaalla tapahtunut vanhoillislestadiolaisten siirtymistä äänestämään kristillisdemokraatteja. Tämäkin voi herätysliikkeen 1970-luvun keskustapuoluetta suosineiden kannanottojen valossa tuntua sangen erikoiselta, Talonen toteaa.

Hän lisää, että kaikesta huolimatta keskustapuolue on edelleen vanhoillislestadiolaisten eniten kannattama puolue.

Pekka Aittakummun tapaus saattaa kuitenkin Talosen mukaan edistää edellä luonnehdittua muutosta herätysliikkeessä. Talonen veikkaa sen suuntautuvan enemmän perussuomalaisiin kuin kristillisdemokraatteihin. Hän mainitsee tähän kaksi syytä.

– Ensinnäkin seurakuntaopin vuoksi. Vaikka se on heikentynyt, mentaalitasolla se on edelleen osa SRK:n opetusta. Hengellinen ja maallinen elämänalue erotetaan toisistaan.

Toisena syynä perussuomalaisten oletettavasti suurempaan imuun on Talosen mukaan se, että perussuomalaiset ovat kuitenkin enimmäkseen ”arjen kansaa”, mikä voi viehättää vanhoillislestadiolaisesta taustasta tulevia.

– KD:ssa on tiettyä ihanteellisuutta ja herätyskristillistä vakaumusta. Mutta SRK:n väki suurine perheineen on omalla tavalla ”arjen kansaa”, joka mentaalisesti eroaa joissakin asioista esimerkiksi viidesläisistä ja helluntailaisista. Vanhoillislestadiolaiset eivät ole välttämättä esimerkiksi yksityisen raamatunluvun eturintamassa.

TALONEN HAHMOTTAA poliittisten puolueiden vetovoimaa myös herätysliikkeiden yhteiskunnallisilla kulttuurieroilla: vanhoillislestadiolaisuudessa ja Kansanlähetyksessä on reagoitu yhteiskunnallisiin ilmiöihin eri lailla.

– Kansanlähetyksessä on ollut tapana reagoida vahvasti, kun kirkossa tai yhteiskunnassa tapahtuu eettisiä muutoksia. Mutta SRK taas reagoi liki 120-vuotiaan, kokeneen järjestön rauhallisuudella. Tässä diskurssissa perussuomalaiset ”maallisena puolueena” saattaa ehkä sopia monille vanhoillislestadiolaisille paremmin: perussuomalaisethan on sääntöjensä mukaan kristillis-sosiaalinen puolue, tai sellaiseksi se mielletään. Mutta lisääntyvä osa vanhoillislestadiolaisista kannattaa nykyisin KD:ja. Sekään ei ole herätysliikkeelle enää ongelma.

Kaikesta huolimatta keskustan hegemonia SRK:ssa ei ole Talosen mukaan katoamassa. Tähän on elävästä elämästä kumpuavia syitä.

– Jos asia menisi aivan puhtaasti aatteellis-ideologisesti, silloin useiden vanhoillislestadiolaisten varmaankin pitäisi mennä perussuomalaisiin tai KD:hen. Mutta kun varsinainen politiikka ja profaanit yhteiskunnalliset kysymykset tulevat vastaan, silloin asiat muuttuvat toiseksi, ja keskusta ja kokoomus ovat sittenkin useimmille vanhoillislestadiolaisille relevantimpia, Talonen arvioi.

Suhde poliittiseen vasemmistoon on jatkossakin Talosen mukaan vanhoillislestadiolaisuudessa torjuva.

– Mutta jos joku nuori nyt siellä sanoisi vaikkapa seurojen jälkeen kahveilla äänestäneensä vasemmistoa, se voisi toki herättää monipuolista keskustelua, mutta tuskin seurayhteisöstä ulossulkemista. Mihinkään yksittäiseen puolueeseen liike ei ota enää hengellisellä tasolla kantaa.

PERUSSUOMALAISIIN SIIRTYNEEN kansanedustaja Aittakummun Talonen olettaa seuraavissakin vaaleissa säilyttävän paikkansa.

– Hän on näkyvä ja teologisesti luetettu, aatteellis-ideologinen kansanedustaja.

Keskustan liberaalit elementit saattavat Talosen mukaan olla nykyisin aatteellis-ideologisille poliitikoille hankala asia, joita ei voi ohittaa olankohautuksella: tie voi silloin nousta pystyyn.

– Perussuomalaisiin siirtymisen jälkeenkin konservatiiviselle edustajalle jää eräitä asioita, kuten alkoholi- ja sosiaalipolitiikka, joissa ei voida lähteä täysin rinnoin mukaan. Kuitenkin suurissa linjoissa perussuomalaiset on aatepuolue ja keskusta nykyään liberaalimpi, Talonen arvioi.

Vanhoillislestadiolaisille regimenttioppi takaa Jouko Talosen mukaan kuitenkin sen, että perussuomalaisissa joidenkin puoluetoverien henkilökohtaiseen yksityiselämään kuuluva liberaali elämäntyyli ei ole toisille ongelma.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä