Inarin seurakunta aloittaa yt-neuvottelut henkilöstön kanssa seurakunnan talouden tasapainottamiseksi. Muissakaan Lapin seurakunnissa taloudellinen tilanne ei ole ruusuinen. Enontekiön seurakunnassa säästöjä on haettu myymällä metsää ja maaomaisuutta.
Henkilöstömenoja on karsittu minimiin. Kirkkoherran virka on yhteinen Muonion seurakunnan kanssa.
– Taloudellisesti seurakunnan tilanne seuraa samaa polkua kuin muun elinkeinoelämän. Hengellisesti seurakunnan tilanne on hyvä, enontekiöläisillä on sanan nälkä. Palveluja tarvittaisiin enemmän kuin mitä taloudelliset mahdollisuudet tällä hetkellä suovat, sanoo Enontekiön ja Muonion seurakunnan kirkkoherra Asko Muraja.
– Jos katsotaan 14 vuoden periodilla, niin meillä oli vielä vuonna 1999 seitsemän työntekijää. Jos mitään ei tehdä, meillä on puolikas kirkkoherra vuonna 2013, sanoo Enontekiön kirkkovaltuuston puheenjohtaja Leena Palojärvi.
Kun taloudellinen tilanne on huono, selviytymiskeino on yhdistyminen toisen seurakunnan kanssa. Seurakunta ei voi mennä konkurssiin, kertoo kirkkoneuvos Leena Rantanen kirkkohallituksesta. Kirkkohallitus myöntää avustuksia seurakuntien toimintaan. Sen lisäksi se rahoittaa viittä papinvirkaa Lapin alueella, lähinnä saamelaistyössä.
Pienellä paikkakunnalla yhteistyötä haetaan myös kunnan kanssa.
– Olisi aivan hullua että jokainen toimisi omalla hiekkalaatikollaan. Kunta on antanut eri toimijoiden yhteiseksi kokoontumistilaksi Hetan kylässä olevan vanhan ala-asteen. Talo on sellainen meidän iso ylpeydenaihe ja yhteistyön voimannäyte, sanoo Leena Palojärvi.
Pienen paikkakunnan vahvuus on identiteetti, näkevät enontekiöläiset. Asukkaat ovat tottuneet vähään, esimerkiksi kunnan kahden kaupan välillä on 200 kilometriä matkaa.
– I have a dream. Toivon, että saamme pappistyövoiman ja muun työvoiman sille tasolle, että ihmiset voivat tehdä työnsä iloisena ja saavat niitä palveluja tyytyväisenä. Me tarvitsemme siihen keskushallinnon tukea. Ei siinä isoista asioista ole kyse, sanoo kirkkoherra Muraja.